sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Tuotto% on sekundaa säästöasteeseen verrattuna

Halusin kirjoittaa viimein jotain, josta olisi hyötyä myös sijoittamista ja säästämistä aloitteleville, kypsemmän iän saavuttaneille, mutta myös haastaa kaiken ikäisten sijoittajien oletuksia.

Aloitetaan perus kliseistä, mitä itsekin joskus käytän. Säästämällä vain 100€ kuukaudessa 20 vuotiaasta lähtien 10% tuotolla, on sinulla kasassa yli miljoona € kun olet 65 vuotias!
Mikäli horisontti on pitkä ja tuotto korkea (ja jätämme huomioimatta inflaation ja verot) pystyy pienelläkin summilla saamaan suuria tuottoja.

Mutta mitäpä jos otetaan huomioon oikea maailma ja lähdetään liikkeelle siitä että historiallinen pitkän ajan inflaatiokorjattu tuotto on ollut 7% tasoa, ei monesti mainittu 10%.
Mitä jos eläkkeelle siirtyvät suuret ikäluokat alkavat myymään omistuksiaan ja osakkeiden pitkän aikavälin tuotot laskevat historiallisesta.
Jos tuotto muodostuu kahdesta komponentista, esim osingot 4% ja arvonnousu 4% (josta puolet on inflaatiota), puhutaan reaalituotosta, joka on 2,7% (netto-osingot) + 2% reaaliarvonnousu = 4,7%. Ja toki tuosta arvonnoususta (sisältäen inflaatio) pitäisi maksaa veroja jos myyt osakkeita.

Eli pyrkimättä ennustamaan tulevaisuutta liian paljon, sanoisin että veroja huomioimatta tuo 7% historiallinen reaalituotto on positiivinen skenaario yksityissijoittajalle. Voisi ajatella että inflaatiokorjatulla tuotolla on parempi varautua 5-6% tuottoihin.

Tuottoaste vs. säästöaste
Sijoitat 30 vuoden ajan
a) 100€/kk 8% tuotolla, salkkusi arvo on 149t€
b) 200€/kk 4% tuotolla, salkkusi arvo on 139t€.
Pitkässä juoksussa korkea tuotto dominoi (toki jos molemmat salkut laitettaisiin "lihoiksi" 30 vuoden lopussa, olisi b) vaihtoehto hiukan edellä nettoarvossa, merkittävästi pienempien verojen takia).


Sijoitat 10 vuoden ajan
a) 100€/kk 8% tuotolla, salkkusi arvo on 18300€
b) 200€/kk 4% tuotolla, salkkusi arvo on 29450€.
Lyhyellä aikavälillä säästöjen määrä ohittaa merkityksessä tuottoasteen mennen tullen, miten tahansa asiaa tarkastelee. Oikeastaan, heti kun tarkastelu väli on "lyhyehkö, eli alle 20 vuotta on säästöjen määrä varallisuuden kasvun kannalta merkittävämpää kuin itse tuottoaste.


Toisella tavalla asiaa voi hahmottaa näin:
Tuoton osuus salkun kokonaisarvosta, tasa erissä säästävälle.

Tämän taulukon on tarkoitus havainnollistaa sitä, miten eri aikaväleillä ja tuottoilla salkun lopullinen arvo jakautuu sijoitetun pääoman ja tuoton välillä, jos sijoitat saman summan joka kuukausi.
Esim. sijoitat joka kuukausi 100€ 30 vuoden ajan 7% tuotolla. Salkkusi loppuarvosta 70,5% on puhdasta tuottoa ja 29,5% sinun sijoittamaasi pääomaa (eli säästöjäsi).

Tässä näkee hyvin sen että vaikka tuotto % olisi korkea, mutta sijoitus/ säästöaika lyhyt 10 vuotta, on valtaosa salkun loppuarvosta vain sijoittamaasi pääomaa.
Mitä alempi tuotto% on ja mitä lyhempi aika säästämiseen on, sitä merkittävämpi komponentti varallisuutesi kasvuun sijoittamasi pääoma on.

Suurimmalle osalle tämä konkretisoituu vähintään niin, että kyky säästää nousee iän myötä. 40-50 vuotias asuntolainan maksanut pystyy monin kertaistamaan säästöt. Siksi, vaikka sijoittamisen olisi aloittanut nuorena, itsessään sijoitetun pääoman määrä on ratkaisevinta.

Meillä on 20 vuoden sijoitushorisontti
Lopulta tiivistän kaiken omaan esimerkkiini. Aloimme kasvattamaan varallisuuttamme vaimoni kanssa 27 vuoden iässä. Viimeiset 3-3,5 vuotta on mennyt täysin asuntolainan tappamiseen ja klassiseen pienemmästä asunnosta isompaan vaihtamisessa.
Olemme vasta nyt aloittamassa sijoittamisen. Meillä on 20 vuoden horisontti, koska haluamme olla 50 vuoden iässä pisteessä, jossa voimme elää passiivisilla tuloilla, missä vain maailmaa (kuitenkin melko minimalistista elämää, eli emme tarvitse miljoonien salkkua). Tulemme toki sijoittamaan tämänkin jälkeen, mutta emme systemaattisesti kasvattamaan salkkua säästämisellä. Siksi sijoitusperiodimme on 20 vuotta.


Tavoittelemme ylituottoja, joka on tavallaan "tyhmää". En kuitenkaan odota että inflaatiokorjattu nettotuottomme tulee olemaan juurikaan 7% parempi. Silloin raa'asti puolet lopullisesta pääomastamme tulee olemaan meidän sijoittamaamme pääomaa, puolet tuottoa. Jos haluamme kasaan 700t€, meidän pitää pystyä kyseisenä aikana säästämään ja sijoittamaan puolet tästä summasta itse.
Siksi keskityn lähinnä tässäkin blogissa säästämiseen. Se on merkittävin varallisuutemme ajuri. Jos säästämme 100€/ kk 20 vuoden ajan on sijoitettu pääomamme 20*12*100=24000€, jolloin 7% tuotolla, meillä on lopulta kasassa noin 52000€. Jos tuotto on 6% ollaan alle 48000€ salkussa, josta yli puolet on meidän säästämäämme!

Säästöaste on paras tulevaisuuden varallisuuden ennustaja
Tämän, ei niin hyvin kirjoitetun tekstin, ydin on se että suurimmalle yksityissijoittajista, merkittävin tekijä varallisuuden kasvulle on säästöasteesi.
Voit kikkailla ja hakea ylituottoja, mutta todellisuudessa kun huomioidaan inflaation ja verojen vaikutus, on tuotto% kaukana usein mainitusta 10 prosentista. Luultavasti lähempänä 6%. Voit tehdä valtavasti työtä ja ehkä saavuttaa 1-2 prosenttiyksikköä ylituottoja, mutta suurinosa sijoittajia pääsee parempaan tulokseen sijoittamalla sata-parisataa euroa enemmän kuukausittain.

Tämä on varallisuuden kasvun ajuri.
Ja mitä vanhempi olet, sitä riippuvaisempi olet puhtaasti kyvystäsi säästää. Et voi ohittaa tätä vaikka tuotto% olisi todella korkea.
Tämän ei ole tarkoitus olla inspirationaalinen viesti 50 vuotiaalle sijoittamista aloittavalla, vaan puhdas reaaliteetti.

Myös nuorempien ja valistuneempien sijoittajien kannattaa miettiä miten paljon ylituottojen perässä kannattaa todella kannattaa juosta, sillä heillekin tuotto% on sekundaarinen puhtaaseen säästöasteeseen verrattuna.

lauantai 5. tammikuuta 2019

Muutamme vuokralle kun lapsemme kasvavat

Asumme nyt Espoossa, vuoden vanhassa kolmiossa kahden (2v10kk ja 1v) lapsemme kanssa.

Pyörittelemme erilaisia asumisratkaisuja, kuten varmasti suurin osa lapsiperheistä. Olemme kaavailleet, sanotaanko hiukan erilaista ratkaisua, jonka halusin jakaa.

Me aiomme näillä näkymin asua nykyisessä talossamme seuraavat 10-14 vuotta. Meillä on kiva asunto, kivalta sijainnilta ja lähellä isoja kauppoja, harrastusvaihtoehtoja ja julkisia. Sen lisäksi en näe huonona että lapset oppivat jakamaan huoneensa ja tulemaan toimeen. Ei ole myöskään olemassa näyttöä sille että samassa huoneessa asumisesta, olisi haittaa lapsille.

Kun lapsemme lähestyvät 15 ja 13v ikää, oletan että samassa huoneessa asuminen voi kuitenkin alkaa tulla tukalaksi.

Silloin muutto on edessä, vuokra neliöön.
Tämä lienee normista poikkeava vaihtoehto. Ja kaikkihan myös tietävät, että vuokra-asunto on omistusasuntoa kalliimpi(?).
Kun mennään neliöihin, puhumme kuitenkin helposti 500t€ asunnoista. Mutta meitä ei vaimoni kanssa rehellisesti sanoen kiinnosta asua +100m2 asunnossa kahdestaan, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Asuisimme mieluummin, sanotaan 60m2 oman henkisessä kaksiossa.
Seurauksena muutaisimme neliöön lopulta vain hyvin lyhyeksi 3-5 vuoden ajaksi.

Jos ostaisimme oman neliön maksaisimme alkuun varainsiirtoverot, noin 10t€ ja loppupäässä asunnon myynnin kustannukset sanotaan 10-15t€.
Toki sidomme asuntoon omaa ja vierasta pääomaa, sanotaan 300t€ omaa (OPO) ja 200t€ vierasta (VPO). OPO ei tuota mitään (ellei asunnon arvo nouse) ja VPO maksaa, sanotaan 2% pa. eli 4t€/v.

Vaihtoehtoisesti maksamme vuokraa noin 1400€/kk (neliöt ovat suhteellisen halpoja muihin vuokra-asuntoihin verrattuna). Mutta pystymme sijoittamaan OPO:n  (300t€) tylsimpiin osingon maksajiin ja tienata rahalle, sanotaan 4% osinkoja, eli verojen jälkeen 8400€/v.

Eli

Laskelmamme pohjalta voitamme tällä ratkaisulla (ja vaikka jäisimme "häviölle" on tämä tappio melko irrelevantti).
Tämä ratkaisu tuntuu meille optimilta, koska kun muutamme meillä tulee olemaan velaton asunto, joten asunnon myynnistä vapautuva OPO on todella meidän. Tämä toimii meille myös siksi, että emme ole kiinnostuneita omistamaan isoa taloa, jossa asumme vain vaimoni kanssa.
Emme toki hyödy potentiaalisesta asuntojen hintojen noususta, mutta toisaalta emme altistu millekään asunnonomistajan riskille.

Lasten kotoa muuton jälkeen haluamme luultavasti kokeilla muutamia erilaisia asumisratkaisuja, ennen oman hankkimista. Ja mikäli nettovarallisuutemme on kehittynyt tavoitteidemme mukaisesti, voisimme olla pisteessä, jossa voimme asua missä maassa vain, milloin vain, passiivisten tulojen ansiosta.
Emme ole kovinkaan innoissamme minkään kiinteän omaisuuden omistamisesta.

tiistai 1. tammikuuta 2019

Joulukuun tulot, menot ja varallisuus 12/2018

Joulukuu on ehkä vähiten samaistuttava kuukausi kaikkien kuukausien joukosta, sillä tälle kuulle kasautui poikkeuksellisen paljon kertaluonteisia eriä, jotka nostivat nettorahatulojamme suhteettoman paljon.
Toisaalta kulutuspuolella yllätyimme siitä, ettemme yksinkertaisesti saaneet kovinkaan paljon käytettyä, vaikka kyseessä oli joulukuu.

Tulojen
osalta en avaa täysin tulojakaumaa, koska kyseessä on kotitaloutemme tulot ja päädyimme vaimomme kanssa siihen, että hänen palkkaansa ei saa laskettua auki.
Kuitenkin mainitsen kaksi erää 1. veronpalautukset (jotka ovat tuloa ja ajoitan ne toteutuneen kassavirran pohjalta), joista muodostuu noin 1600€ ja 2. pääoman palautus (osingot), josta nettoa tuli n. 4400€. Saimme myös korkoja pankkitililtämme 0,02€ (köhköh).
Nettorahatulot yhteensä 10094,20€

Menot
Korot & pankkikulut 141,24€
Vaatteet ja sisustus 128,34€*
Elintarvikkeet ja päivittäistavarat 516,84€
Sähköt 68,05€
Yhtiövastikkeet 323,10€
Puhelinliittymät, yms. 47,30€
Liikkuminen 21€**
Viihde 10€
Menot yhteensä 1275,90€

Menot Vs. köyhyysraja
Köyhyysraja Suomessa kotitaloudelle, jossa on 2 alle 13-vuotiasta lasta ja 2 aikuista on 2489€.
Vertaan kulutustamme köyhyysrajaan ehdolla, jossa lisään menoihimme asuntolainamme minimi lyhennyksen (25v lyhennysaika, joka on selvästi meidän lyhennysaikaamme pidempi, 200t€ velkaosuudella). Tällöin kulutuksemme on 667€ lyhennys + menot (1275,90€) = 1942,90€.
Kulutuksemme oli marraskuussa 546,10€ eli 21,94% alta köyhyysrajan.

Säästöasteemme oli 87,36% (säästöaste sisältää lainapääoman lyhennyksen).

Nettovarallisuutemme kasvoi 8772€, eli merkittävästi enemmän kuin normalisoituna kuukautena. Säästöt siirtyvät osakesalkkuun, jota kasvatamme noin 2000€/kk seuraavan vuoden ajan. Pienensimme lainan lyhennysmäärää 45 prosentilla ja lyhennys tahtimme on nyt 19,8 vuotta. Pyrimme nyrkkisääntönä 8-10v lyhennys tahtiin, mutta nyt haluamme rakentaa käteispositiota.

Nettovarallisuuden kehitys blogin alusta:

Osakesalkku 31.12.2018:
Pieniä positioita avattu, mutta pidän melko tiukasti kiinni 20% osakepainosta. Kun salkkuun tulee käteistä ja osakkeet laskevat, osakepaino laskee ja ostoja voi lisätä. Tulen jossain vaiheessa kasvattamaan osakepainoa, mutta kärsivällisesti.

Joulukuun toteutuneet kaupat:
Uraani dominoi


* Vaatteisiin meni muutama kymmentä € enemmän, mutta palautimme joitain tilaamiamme tuotteita ja vähennän palautukset sen kuun menoista, jolloin palautus tulee. Kulurivien tavoite on pitkällä juoksulla kuvastaa toteutuvaa kulutusta ja tämä on loogisin lähestymistapa kuluun. Tällöin kulurivi voi olla periaatteessa myös negatiivinen.
**Liikkumisen kustannus syntyi, koska jouduin poikkeuksellisesti kokoustamaan useampana päivänä Hel-Van lentokentällä, eikä Espoo, Helsingin keskusta, lentokenttä ja takaisin Espoo fillarointi napannut.

keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Paljonko varallisuutta taloudelliseen vapaudeen tarvitaan?

Jotta voimme sanoa olevamme aidosti vapaita, meidän täytyy
1. olla velattomia ja 
2. meillä täytyy olla niin paljon sijoituksia, että voimme elää 4-5% osinkotuotoilla, ilman tarvetta työskennellä.

Käyn töissä ja maksan merkittävän osan palkastani lainan lyhennyksiin. En omista nettotulojani, vaan pankilla on oikeus niihin.
En myöskään omista aikaani, sillä joudun käymään töissä osin, jotta voin maksaa kulujani ja kantaa vastuun veloistani. En ole aidosti vapaa päättämään asioistani, ajastani ja elämästäni.
Tämä ei ole vapautta.
Minulle vapaus on sitä, etten ole kenellekään velkaa ja että kenelläkään (verottajaa lukuunottamatta) ei ole oikeuksia tuloihini. Vapaus on myös sitä, että voin työskennellä, jos haluan työskennellä, mutta minun ei ole pakko työskennellä jos siltä tuntuu.

Haluan omistaa tuloni ja ennen kaikkea haluan omistaa aikani, täysin, ilman ulkoisia paineita ja pakotteita.
(Haluen myös että minulla on tarpeeksi varallisuutta sitä mahdollisuutta varten, ettei minun eläkepäivillä eläkkeitä ja varsinkaan ilmaista terveydenhuoltoa ole tarjolla. En halua olla yhteiskunnan riippakivi ja riippuvainen mahdollisista tuista, vaan olla täysin itsenäinen ja vapaa muiden päätöksistä.)
Tätä taloudellinen vapaus tarkoittaa minulle.

Paljonko omaisuutta tarvitaan taloudellisen vapauden saavuttamiseen?
Tarvitsen vaimoni kanssa velattoman asunnon ja sijoitusomaisuutta, jolla katamme kulutuksemme. Molemmat komponentit ovat äärettömän riippuvaisia kulutuksesta ja pienetkin erot muuttavat laskelmaa radikaalisti, joten kerron ensin kulutuksestamme.

Olen minimalisti. Joku voisi sanoa pihi, mutta rehellisesti en tarvitse juurikaan materiaa. Minulla on melko vähän tavaraa, enkä säilytä mitään, mikä ei ole aktiivisessa käytössä. Mitä vähemmän tavaraa nurkissa lojuu, sitä tyytyväisempi olen.
Olen myös melko hyvä tekemään ruokaa ja koen että fine-dining mestoja lukuunottamatta ulkonasyöminen on pääsääntönä pettymys, tämän takia ulkona ei tule syötyä juuri koskaan. Myös kavereiden kanssa käyn mieluummin saunomassa tai kävelemässä kuin kahvittelemassa, eikä rahaa tunnu vain menevän.
Juomme janoon vettä, emmekä roudaa 10 litraa maitoa viikossa kotiin. Syömme merkittävästi normia vähemmän lihaa ja kasvikset, linssit, yms. ne vasta halpoja ovat, kuten mausteetkin, joita löträämme ruokiin paljon. Kulutamme yllättävän vähän rahaa ruokaan, mutta syömme hyvin.

Käytämme myös pyöriä töihin menoon, viimeksi pari päivää ennen joulua pyöräilin lumisateessa +25km edes-takaisen matkan ja nautin siitä. Sain kuunnella rauhassa podcasteja ja sain liikuntaa vaivattomalla tavalla.

Tämä kaikki johtaa lopulta siihen että käytämme kotitaloutena alle köyhyysrajan käytännössä joka kuukausi (vaikka kulutukseemme lisäisi lainamme minimilyhennykset) ja olemme onnellisia, ilman että meiltä puuttuu mitään, joka on lähes absurdia.

Tämä on oleellista, koska tämän seurauksena sanoisin että meille riittää vaimoni kanssa 2000€/kk todella leppoisaan elämään ja matkusteluun, jos olemme velattomia (tämä 2000t€ on siis kulutuksen tuplaaminen tästä hetkestä).

Paljonko tarvitsemme sijoitusomaisuutta?
Sijoitusvarallisuuden pitkän aikavälin tavoite on tuottaa meille passiivista tuloa, osinkoja.
Osinkotulot huomioin 4% odotuksella ja 30% veroilla, eli 2,8% netto-osinkoina.
Jos kulutamme vaimoni kanssa 2t€/kk eli 24t€/v, tarvitsemme sijoituksia:
24t€/2,8%=857t€.

Asunto
Asunto puolestaan on kulutustuote. Joku voi huudella ja sanoa asuntoa sijoitukseksi, mutta jos asut esim. 300t€ kodissa ja varallisuuden kasvaessa vaihdat kodin isompaan ja kalliimpaan 500t€ kotiin, ei tuo 200t€ ole "sijoitus" vaan kulutusta (joka myös todennäköisesti nostaa vastikkeita ja sitä kautta tarvittavaa sijoitusvarallisuutta).

Meille luultavasti kelpaa 300t€ asunto. Viihdymme nykyisessä ja vaihdamme tarvittaessa 3-5 vuoden ajaksi, kun lapsemme ovat teini-iässä, vuokra neliöön (joka 3-5v aikavälillä on usein halvempaa vuokrata, jos vastineeksi en maksa välityspalkkioita, veroja ja saan pitää 300t€ tuottamassa minulle 8-10t€/v netto-osinkoja). (Todellisuudessa emme myöskään ole faneja idealle oman ostamisesta tämän jälkeen, 1,1milj.€ tuottamassa meille passiivista tuloa tarkoittaisi täydellistä vapautta ja kykyä asua milloin missäkin maassa, ilman stressiä mistään.)

Tarvitsemme siis yhteensä 300t€ + 857t€ = 1,157milj.€ nettovarallisuutta.

Vertailun vuoksi sanotaan että me ehdottomasti haluamme asua 500-600t€ omakotitalossa, jossa hoitokulut, yms. nousevat muutaman sata euroa kuussa ja nostavat kuukausi kulutusta. Tarvitsemme myös auton (kokonaiskulut 350-400e/kk (sis. arvonaleneminen, huolto, verot, vakuutukset, käyttö, satunaiset, yms.)). Meille ei myöskään riittäisi 3-4 ulkomaan matkaa/v vaan haluamme matkustella enemmän ja näyttävämmin.
Tarvitsemme, sanotaan 3500€/kk kulutukseen.

Äkkiä tarvittu nettovarallisuus on >2milj.€. (=500t€+3,5t€/3.8%)

Minimalismimme tarkoittaa että taloudellisen vapauden saavuttaminen onnistuu nopeammin, koska meille jää joka tulotasolla enemmän säästöön ja koska taloudellinen vapaus vaatii meiltä vähemmän varallisuutta.

Ja tämä on tarkoitus blogilleni
Uskon että tuo 1milj.€ on hyvin monen saavutettavissa. Uskon että me saavutamme sen, toki siihen menee aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta elämme piiiiitkän elämän ja meillä on paljon aikaa.
Ja rehellisesti uskon että minimalismi tekee meistä onnellisia ja että täysi vapaus on tavoittelemisen arvoista.
Siksi fokukseni on 1. minimalismi ja onnellisuus ja 2. sijoittaminen.

perjantai 7. joulukuuta 2018

Haluatko kuulua vauraimpaan 1% väestöä?

Se on helppoa, tarvitset vain

1,4 miljoonaa euroa nettovarallisuutta.
Jos sinulle riittää top 10% kuuluminen, 600,000€ nettovarallisuus riittää kotitaloudellesi.
Pariskunta, jossa on kaksi työssäkäyvää aikuista, jotka tienaavat keskimäärin 1685€ bruttona kuukaudessa/ nassu pääsee 38,300€ vuotuisiin käytettävissä oleviin rahatuloihin. Tämä on Suomen kotitalouksien keskiarvo.

Tämä tarkoittaa että kotitalouden rahatulot ovat noin 3060€/kk.
Meidän perhe (2 lasta ja 2 aikuista) kuluttaa kuukaudessa noin 1300-1350€ juokseviin kuluihin (sis. hoitovastikkeet, sähköt, vedet, vakuutukset, ruuat, vaatteet, elektroniikan, korot, yms.).
Asumme 2017 valmistuneessa rivitalokolmiossa Espoossa. Asuntolainamme lyhennyseräksi riittäisi 830€. Tämän jälkeen meillä jäisi säästöön/ sijoituksiin vielä 860€, jos tulomme olisivat 3060€/kk.
Tämä tarkoittaa että investoisimme 860+830=1690€ kuukaudessa eli investointiasteemme olisi 55%.

25 vuoden kuluttua asuisimme velattomassa asunnossa, jonka käyttöikä on vielä pitkä ja riippuen sijoitustuotosta, meillä olisi kasassa sijoitusomaisuutta ripiät alta miljoona euroa. Olisimme, hiukan riippuen sijoitusten tuotosta, jo hyvin lähellä top yhtä prosenttia ja olisimme jo vuosia kuuluneet varakkaimpaan kymmenykseen, lähes riippumatta sijoitustemme tuotosta.

Lisätään korkeaa säästöastetta 5 vuotta ja olisimme helposti varakkaimmassa prosentissa.
Ja tämä, rehellisesti sanottuna, alhaisilla tuloilla.

Keltaisella olevalla alueella kuulut top 10%, vihreällä top 1%.

Seuraamme toki joukkoa sääntöjä
1. Ei autoa. Sanon tämän heti alkuun. Auton kokonaiskulut ovat helposti 400-500€/kk (sisältää arvonalenemisen, ei hankinta kuluja. Elinkaariajatteluun arvonaleneminen on ainut relevantti tekijä). Jos autoilet 20 vuotiaasta 70 vuotiaaksi auto tulee maksamaan sinulle (verrattuna sijoittamiseen 6% tuotolla) 1,7 miljoonaa euroa. Hyvää autoilua. Jos kuitenkin auto on välttämättömyys, nosta tulojasi 450€/kk ja yhtälö toimii taas.
2. Emme osta niin kallista asuntoa kuin mahdollista, emmekä vaihda heti kalliimpaan kun meillä on mahdollisuus siihen. Suomalaisten kotitalouksien mediaanivarallisuus on 107t€. Pk-seudulla pariskunta puolestaan maksaa kevyesti 150-200t€ korkoja elämänsä aikana. Vaikka vertaan omenoita päärynöihin, on yhtälö järjetön!

Nillittäjille
Haluat lomailla ja nauttia elämän mukavuuksista ja kulutuksen leikkaaminen ei vain ole mahdollista. Tämä on minulle täysin ok. Joko 1. nosta tulojasi tai 2. lopeta valittaminen jos varallisuutesi ei kasva. Jos et ole valmis tekemään tarvittavia uhrauksia tulojen nostamiseksi, etkä ole valmis leikkaamaan kulutustasi on absurdia valittaa huonosta taloudellisesta tilanteesta. Tulot-menot=varallisuuden kasvu.
Tai 3. löydä asioita joista aidosti nautit ja jotka eivät maksa mitään. Onnellisuus ja kulutus eivät korreloi. Talouden vakaus ja se, että laskuista, yms. ei tarvitse huolehtia koskaan, puolestaan korreloi.

Paras varallisuuden ennustaja ei ole tulot, ei koulutus, ei työsi, eikä älykkyytesi. Se on säästöasteesi. Ja tiedätkö minkä ikäisiä Suomen varakkaimmat 10% ovat? +50 vuotiaita.

keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Tämä on ainutkertainen 10X mahdollisuus!

En anna sijoitussuosituksia

Kupari on 10X mahdollisuus
Kupari on infrastruktuurille välttämätön metalli. Ilman sitä moderni yhteiskunta ei toimisi, mm. sähköverkkomme rakentuu kuparin varaan. Kuparin kysyntää ajaakin tällä hetkellä Aasian modernisaatio ja vaikka Aasiassa kasvu hidastuisi, kuparia tarvitaan yhä valtavasti. Kuparin kysyntä tulee myös potentiaalisesti räjähtämään, mikäli sähköautojen penetraatio nopeutuu, sillä silloin länsimaiden infrastruktuuria on päivitettävä merkittävästi ja kuparia ilman tämä ei tapahdu. Kupari on 2000-luvulle mitä öljy oli 1900-luvulle.

Kuparin kysyntä on kasvussa ja tarjonta laskussa
45% primaarisesta kuparista tulee 20 maailman suurimmasta (ja milteinpä vanhimmasta) kuparikaivoksesta. Tiedämme että niiden grade (kuvaa paljonko puhdasta kuparia saadaan kuparimalmista, esim grade 2% = 20kg kuparia tonnista kuparimalmia) laskee ja resurssit hupenevat.
Uusia kupari löytöjä on tehty myös poikkeuksellisen vähän:

Ja uusia kaivoksia, varsinkin suuria kaivoksia on avattu aivan liian vähän. Uutta tuotantoa ei tule markkiolle edes sen vertaa että poistuva tuotantokapasiteetti pystyttäisiin korvaamaan.
Tämä johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa lähitulevaisuudessa kuparin kysyntä nousee samalla kun tarjonta kutistuu.
Tarjontaa on myös vaikea nopeasti korjata. Uusien löytöjen tekeminen on hidasta ja löydön kartoituksesta, luvitukseen ja kaivoksen rakentamiseen on +15 vuoden prosessi. Nopeimmillaankin valmiiksi luvitettujen kaivosten rakentaminen kestää useita vuosia ja suurin osa tässä vaiheessa olevista resursseista (löytö on tehty ja luvitus on kunnossa) vaatii merkittävästi korkeamman kuparin hinnan, tullakseen rahoitetuiksi.

Kupari grade on laskussa
Josta päästäänkin teknisempään osaan, kuparin grade on laskussa (samoin kuin nikkelin, sinkin, yms. metallien). Tämä johtuu puhtaasti siitä että olemme käyttäneet loppuun planeettamme helpoimmin hyödynnettävät raaka-aine varainnot.
Okei, mitä tämä tarkoittaa?
Pauna on noin 453grammaa. Tonni kuparimalmia on paunoina 2200lbs (1000/.453=2200).
Jos yleinen grade on 1,2%, saadaan tonnista kuparimalmia 2200*1,2%=26,5 paunaa kuparia (CU).
CU:n hinnan ollessa $2,5/ pauna on tonni kuparimalmia 2200*1,2%*$2,5=66$ arvoinen.
Yhden tonnin prosessointi ja logistiikka maksaa noin 15$. Itsessään tonnin louhiminen maksaa 4-8$. Hallinto, kaivoksen ylläpito, yms. voivat viedä 10$ tonnilta.
Eli minimissään tonnin käsittely on pelkästään vaihtuvien kustannusten osalta 30$ luokkaa.
Ja toki kaivoksen rahoittamiseen kuluu satoja miljoonia tai yli miljardi $ ja tälle summalle pitäisi maksaa korot ja investoinnin pitäisi tuottaa sijoittajille.

Koska kuparin grade on kuitenkin laskenut ja laskee yhä (ja lasku on todella nopeaa) alkaa tonnikohtaiset tuotot laskea myös dramaattisesti. 0,72% grade tarkoittaa = 39,7$ liikevaihtoa tonnilta kuparimalmia ja äkkiä kaivoksia ei kannata rahoittaa.
Potentiaalisten uusien kaivosten grade on enää 0,3-0,5% ja 0,3% grade on lähitulevaisuuden realiteetti.
0,3% grade tarkoittaa sitä, että yhdestä tonnista kuparimalmia saa irti vain 6,6 paunaa kuparia. Jotta 30$ minimi juoksevat kulut voisi rahoittaa tarvitaan vähintään 4,5$ kuparin hinta. Jotta kaivos oikeasti kannattaisi rahoittaa, tarvitaan merkittävästi korkeampi hinta.
Jos kuparin hinta ei nouse merkittävästi, kuparin tuotanto jatkaa laskuaan ja tämä on mahdoton tilanne. Toisaalta kuparin hinta itsessään on yleensä vain pieni osa infrastruktuuri projekteja, jolloin hinnan 2-3 kertaistuminenkaan ei juuri luo eroja infrastruktuuriprojektien kokonaishinnoille.

Tämä on toki tiivistys ja yksinkertaistus fundista, mutta punainenlanka on että fundamentit kuparin nousulle ovat todella vahvat ja tämä tarkoittaa minulle että pitkän aikavälin sijoitus kupariin, on todella rajattu riskien suhteen.

Keissi esimerkki Excelsior mining
En kuitenkaan usko että keissi puhtaaseen raaka-aineeseen sijoittamiseen on vahva. Mutta kuparikaivosyhtiöt, ne ovat X10 mahdollisuus.
Excelsior (MIN) on juuri 1. vaiheen kaivoksen rakentamiseen rahoituksen saanut kuparikaivosyhtiö, jonka kaivos rakentuu USA:han. Kaivoksen käyttöikä on minimissään 24 vuotta ja AISC (all-in sustaining costs, joka pitää sisällään hallinnon, louhinnan, prosessoinnin ja kaivoksen ylläpidon, yms.) on 1,23$ paunalta (tämä yksinkertaistettuna tarkoittaa että kuparin ollessa esim 2$ paunalta, tekee MIN 2-1,23=0,77$ paunalta EBITDAa). MIN:n reservit ovat huippuluokkaa sekä kooltaan >5000Mlbs ja edullisuudeltaan. AISC on kuparikaivoksien parhaassa kymmenyksessä. Ja MIN tulee tuottamaan parhaimpina vuosinaan 125Mlbs kuparia vuodessa.
Jos kuparin hinta pyörii 3$ tienoilla on MIN:n kyky luoda kassavirtaa huikea 1,77$ paunalta, joka tarkoittaa 221miljoonaa$ kassavirtaa. Kuparin hinnan noustessa 1$ nousee MIN:n kassavirta nousee 125miljoonaa$. Tämä 160miljoonan$ markkina-arvoiselle yritykselle. Tämä ajatusleikki on miltei absurdi. 5$ kuparin hinnalla puhumme 470miljoonan$ kassavirrasta ja P/E:n ollessa kymmenen, 4,7miljardin markkina-arvosta eli 29 kertaa nykyinen markkina-arvo...mutta jätetään tämä ajatusleikki sikseen.
Punainenlanka tässä on se, että kuparikaivosyhtiöt toimivat uskomattomalla vivulla kuparin hintaan nähden. *Disclaimerina pointtini ei ole sanoa että junior mining yhtiöt ovat se preferoitava sijoitusinstrumentti, junior (pienikaivosyhtiö) on vain helpoin esimerkki.

Taantuma on tulossa
Seuraava on täysin spekulatiivista arvailua. Oletan että kuparin nousupaine näkyy vasta 3-5 vuoden jänteellä. Uskon myös että ennen tätä saamme taantuman, jo ihan vaikka sen takia, että muutoin tämän hetkinen nousu olisi historian ylivoimaisesti pisin (ja "this time is different" näkemyksen kantajat ovat AINA väärässä).
Koska kuparia ostetaan lyhyillä sopimuksilla spot markkinoilta, ei pitkän juoksun fundamenteilla ole tippaakaan väliä kuparin päivittäiselle hinnalle. Hinta on riippuvaista tämän hetken kysynnässä ja kysyntä romahtaa hetkellisesti taantumassa.
2008 kupari romahti hetkellisesti yli 4$ hinnasta alle 1,5$ hintaan. Ja entä kuparikaivosten markkinahinnat?
Alla olevassa esimerkissä olen valinnut Lundin mining kuparifirman koska se on 1. vakavarainen ja 2. se on largecap kaivosfirma, jonka markkina-arvo oli yli 10 miljardia 2008.

Lundin kävi 15,35$ hinnassa 2008 ja laski alimmillaan 0,73$ 2009. Tämä on yli 95% lasku, koska kuparikaivokset ovat täsin linkittyneitä kuparin hintaan. Ja kyseessä on iso ja vakaa toimija. Pienemmillä toimijoilla volatiliteetti on rajumpaa.

Hypoteesini on että taantumassa kupari laskee jälleen, kuten se aina laskee. Kuparin lasku aiheuttaa merkittävän romahduksen kuparikaivosyhtiöiden markkina-arvoihin ja tämä lisää eksponentiaalisesti potentiaalista upsidea.

Miten tulemme sijoittamaan
Tulemme rakentamaan listan, jossa on noin 50-100 kupariyhtiötä, joista valikoin mielestäni parhaimmat 10 tärkeimpinä kriteereinä alhainen AISC (kuparin tuotantokulut), jolloin firma voi toimia pitkään alhaisillakin kuparinhinnoilla ja pitkä kaivosten toiminta-aika, jolloin operationaalinen riski on minimaalinen ja pystyn pitämään markkinoilla kärsivällistä rahaa kunnes fundamentit tekevät työni (i.e. en ole riippuvainen siitä tapahtuuko kuparin nousu 2v vai 5v päästä). 
Kuparifirmojen koko ei ole kriteeri. Löydän helpoiten small-cap kuparikaivoksia nyt, mutta olen luottavainen että Lundin mining:n kaltaiset laatuyhtiöt tulevat myös ostotutkalleni. Viimeisenä väylänä sijoittaa mainitsen royalty firmat, jotka rahoittavat kymmeniä projekteja, mutta ottavat vastineeksi tietyn osan tuotannosta.
Tulemme myös hajauttamaan sijoituksemme ajallisesti*, painottaen kuukausia, jolloin kupari on jyrkässä laskussa, mutta alamme hankkimaan pieniä positioita jo nyt.
Jotta tämä on mahdollista, tarvitsemme käteistä ja meillä on kyky varata tähän projektiin vähintään 30t€.

*Olen itse nuorempana sijoittanut fundamenteilta heikkoon keissiin, jossa ostin yhtä kaivosyritystä hajauttamatta raaka-aineen muihin valmistajiin ja ostin koko potin kerralla. Hävisin 95% sijoituksestani ja ansaitsin tappioni. Älä ole yhtä tyhmä kuin minä olin. Jos päätät että kupari voisi toimia sinulle, hajauta ajallisesti ja useaan alan toimijaan. Leikkaa operationaalista riskiä ja luota trendiin. Ja valitse toimijoita, joiden kassa ja kustannuspuoli on sellainen että vaikka nousu olisi pitkän matkan päässä, voit istua ja odottaa. Jos nousu tulee vaikkapa vasta 8 vuoden päästä (vaatisi pitkän ja jyrkän laman), on kuparin hinnalla vielä suurempi nousupaine ja tuottopuoli kasvaa.

Olemme potentiaalisesti all-in kuparissa!
Kaikki tietävät että hajauttaminen on pakollista ja tällaiset "spekulaatiot" ovat super riskisiä.

Todellinen riski ei ole beta, ei sharpen luku, eikä mikään höpölöpö vaan se onko fundamentit puolellasi (kyllä) ja onko minulla oikeasti kärsivällistä rahaa (kyllä), jonka ansiosta voin istua mahdollisuuden päällä.
Kohtaan kuparin (ja varsinkin uraanin, jossa on monimutkaisempi, mutta hyvin samanhenkinen keissi) kohdalla eniten sellaista "kuulostaa tosi riskiseltä" repliikkiin. Sanoisin että tutustukaa fundamentteihin. Tietämättömyys ei korreloi riskin kanssa.

Puolestaan all-in pohjautuu vain siihen että pystymme säästämään vuodessa dokumentoidusti +35t€ käteistä. Positiomme on siis 1 vuoden säästöt ja tämä suhdeluku on oleellinen konteksti sille mikä on todellinen riskimme.
Meillä on myös asunto, jossa voimme asua tarvittaessa "ikuisesti" ja rahan menetys ei vaaranna sitä, että asuntomme on hyvin lyhyessä ajassa velaton. 

Jotta voit saavuttaa merkittävästi markkinoista poikkeavia tuloksia sinun täytyy tehdä jotain merkittävästi yleisistä markkinoista poikkeavaa, joka tarkoittaa kontraamista.
Olemme 30 vuotisen supersyklin pohjalla. Nikkeli, uraani, kupari, sinkki, yms. inventaariot ovat pitkän aikavälinsä pohjissa ja näistä uraani ja kupari ovat ehdottomat suosikkini. Raaka-aineet ovat poikkeuksellinen mahdollisuus seuraavalle 5 vuodelle.


Huh, sellainen oksennus tähän päivään. 

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Marraskuun tulot, menot ja varallisuus 11/2018

Sinä aikana kun olemme seuranneet talouttamme meillä ei ole koskaan jäänyt yhtä vähän säästöön kuin tässä marraskuussa. Syynä tähän olivat erinäköiset talvivaate hankinnat ja toisaalta tulojen osalta meille "normaalit" satunnaiset erät, kuten erinäiset hallituspalkkiot ja vastaavat, joita osuu miltei joka kuukaudelle.

Tulojen
osalta en avaa täysin tulojakaumaa, koska kyseessä on kotitaloutemme tulot ja päädyimme vaimomme kanssa siihen, että hänen palkkaansa ei saa laskettua auki.
Nettorahatulot yhteensä 3626,60€

Menot
Korot 75,2€
Vaatteet ja sisustus 436,00€
Elintarvikkeet ja päivittäistavarat 361,40€*
Sähköt 87,60€
Yhtiövastikkeet 323,10€
Puhelinliittymät, yms. 50,10€
Liikkuminen 4,20€**
Menot yhteensä 1387,80€

Menot Vs. köyhyysraja
Köyhyysraja Suomessa kotitaloudelle, jossa on 2 alle 13-vuotiasta lasta ja 2 aikuista on 2489€.
Vertaan kulutustamme köyhyysrajaan ehdolla, jossa lisään menoihimme asuntolainamme minimi lyhennyksen (25v lyhennysaika, joka on selvästi meidän lyhennysaikaamme pidempi, 200t€ velkaosuudella). Tällöin kulutuksemme on 667€ lyhennys + menot (1387,80€) = 2055€.
Kulutuksemme oli marraskuussa 434€ eli 17,4% alta köyhyysrajan.

Säästöasteemme oli 61,7%

Nettovarallisuutemme kasvoi 2144€, eli merkittävästi vähemmän kuin normalisoituna kuukautena. Lainoja emme lyhentäneet, tulemme kasvattamaan käteispositiota 30-40t€ alueelle seuraavina kuukausina sijoittamista silmällä pitäen.

**Liikkumisen kustannus syntyi, koska yhä katkerana ;) jouduin nappaamaan seutulipun kun pyöräni rengas hajosi jälleen Pasilassa...ja jälleen hajotettuun alkoholipulloon.

*Ruokakulumme ovat joskus häiritsevän pieniä. Valmistamme kaikki ruuat itse ja syömme todella aasialaispainotteista ruokaa, jossa lihan osuus on yleensä pieni ja massa tulee kasviksista, yms. Käytämme myös proteiinin korvikkeena linssejä ja papuja. Juomme kahvia ja vettä. Emme juo mehuja tai maitoja.
Esimerkki lihapitoisesta ruuasta (en ole kokkausblogaaja, eli tämä on vain kustannuksia):
Annoksia aikuisille (lapset söivät myös, mutta en laskenut heitä) 10kpl.
Kokonaiskustannus 15,85€
Annoskustannus 1,59€ (tämä on kalleimpia ruokia mitä syömme, köhköh)

Hoisin possu kaalilla
800g kasleria 6,4€
600g porkkanoita 0,90€
1 paprika 0,8€
1 chili 0,15€
Valkosipulia 0,15€
1 kaali 2,6€
1 töllki ananasta 0,85€
Riisi 1,5€
Mausteet 2,5€ (maapähkinävoi, etikka, soija, kumina ja korianteri siemeninä, pippuri, fariinisokeri, suola, sambal oelek, jne.)







maanantai 26. marraskuuta 2018

Sijoitusstrategiamme osa 1 - käteinen on kuningas

Vaurastumisen resepti minulle on
1. pitää korkea säästöaste (tulot-menot=varallisuuden kasvu), mitä suuremmat tulot, sitä alempi suhteellinen säästöaste voi olla,
2. maksaa velkaa pois nopeahkolla tahdilla ja pitää velkaisuus pienenä (jopa maksutahtia oleellisempi on alhainen velkaisuus, joka meillä ei vielä täyty) ja
3. sijoittaa säästöt, ja luoda passiivista tuloa.

Yleisesti suosin linjaa a) tapa velka ja b) aloita vasta sitten sijoittaminen. Olemme tehneet näin viimeiset 3,5 vuotta todella systemaattisesti.

Nyt kuitenkin teemme hiukan muutosta ja hidastamme hetkellisesti asuntolainan lyhentämistä (10v lyhennystahdista) ja kumuloimme käteistä seuraavien kuukausien aikana, jotta käteispositiomme nousee +30t€ ja tämän jälkeen nostamme käteispositiota noin 1500€/kk.

Minulle on irrelevanttia onko taantuma kulman takana...
....mutta markkinat ovat yhä syklisiä ja meillä on takana historiallisen pitkä nousu, jota ovat ruokkineet 0% korot ja velka.
USA: yritysten velat 1955-2018
Lyhyesti ajatteluni menee näin. Sovitaan että nousu jatkuu 3 vuotta (en usko että jatkuu) ja kurssit nousevat vielä 30%. Hyödyn tästä vain jos onnistun ajoittamaan myyntini kurssihuippuun. Siispä keissi upsidelle on heikko.
Downside on puolestaan kurssien selvä laskeminen:

Kurssilaskut eri taantumissa
Pidän käteistä loistavana optiona. Jos säästän esim. 50t€ käteisposition, on tämän position hinta asunolainan korko, eli muutama sata euroa/v. Mitä kauempana taantuma on, sitä kauemmin voin kumuloida käteistä ja sitä arvokkaampi optioni on. Kun kurssit laskevat* voin ostaa merkittävän halvalla haluamiani kohteita.

(*tämä on määrittely kysymys, mutta sanotaan esim. 200 day moving average S&P500 suuntaa alas ja osakkeet -30% huipusta. Aika helppo todeta objektiivisesti että kun nämä ehdot täyttyvät, markkinat ovat laskussa. Tässä tilanteessa kyse ei ole ajoittamisesta vaan objektiivisen faktan toteamisesta.)

Jos olisin all-in osakkeissa, alentaisin saman hypoteesin pohjalta osakepainoani (oli salkkuni osakkeet kuinka aliarvostettuja ja tarkkaan valittuja tahansa, taantumassa korrelaatiot lähestyvät yhtä). En tekisi tätä ajoitusmielessä, vaan puhtaasti up- ja downside riskien takia. Kun upside kutistuu ja downside riski kasvaa, nousee käteisoption arvo.
En myöskään todellakaan realisoisi kaikkea, vaan riippuen yleisestä arvostustasosta nostaisin pikkuhiljaa käteispainoa 25% hujakoille, jolloin hyödyn noususta, mutta minulla on optio laskun varalta. Tasapainotukseenkaan ei suoranaisesti tarvitse edes myyntiä, sen voi tehdä pumppaamalla salkkuun käteistä säästöistä, mutta en olisi all-in.

Tavoitteena varojen moninkertaistaminen
Riskinottakykyni on melko korkea, koska pystymme vuosittain säästämään +30t€ aika helposti. Jos menetämme kaiken, pystymme säästämään summan nopeasti takaisin ja vaikka se kirpaisee, taloutemme ei vaarannu tästä. Tämä on todella tärkeää kun mietin strategiaani...

...koska se miten tulen hyödyntämään käteistä eroaa merkittävästi normaalista. Kirjoitan aiheesta lyhyen tekstin, mutta koen sen melko irrelevantiksi.

Punainen lanka on että kumuloimme käteistä, sillä koemme sen optiona, joka laskun tullen mahdollistaa merkittävän arvonnousun ja 0% korkojen ympäristössä ei maksa meille juuri mitään, eli käteisen upside on meille suuri ja downside pieni.

Viimeinen sana holdareille
Yksi klassisia sijoittajien hokemia "faktoja" on että holdaaminen on paras strategia. Mutta tiedätkö mihin holdaajia spesifisesti verrataan näissä tutkimuksissa eli mikä on holdaajan verrokkiryhmä?
Verrokkiryhmän valitseminen on todella vaikeaa, mutta yleisesti se on jonkin asteinen ryhmä aktiivisijoittajia, joiden osakeportfoliolla käydään paljon kauppaa.

Entä pystytkö nimeämään yhtään menestynyttä holdaajaa? Jos ajattelet Warren Buffett, tutustu siihen mitä ja miten BH oikeasti toimii ja lue myös Buffettin rahaston vuosikertomukset ajalta ennen BH:ta. Buffett ei ole holdaaja, varsinkaan all-in holdaaja.

Simuloin paljon excelillä. Voin simuloida (post hoc) lukemattomia strategioita, jotka voittavat holdaajan verot huomioiden, käytännössä lähes jokaisella historian pätkällä. Yksi toimivin ja helpoiden simuloitava sellainen on nostaa käteispainoa hiukan kun kurssit nousevat ja pörssin (S&P500) P/E nousee yli 24 ja vastineeksi ostaa takaisin kun P/E laskee alle 15 (tai jos haluaa kikkailla, kun P/E nousee yli 80 ja moving 200 day average on laskussa).

Sen lisäksi että tällainen, nostan hiukan käteispainoa kun pörssi on kallis strategia 1. näyttää parantavan tuottoa ja 2. alentaa riskiä, varsinkin osakepoimijoilta.

maanantai 19. marraskuuta 2018

Miten kasvatamme lapsiamme rahankäyttöön?

Meillä ei ole vielä lapset siinä vaiheessa, että he kuluttaisivat rahaa itse. Vanhin on tällä hetkellä 2v ja 10kk, mutta uskon kaikessa etukäteen suunnitteluun ja se miten lapsia kasvatetaan ja millaisia arvoja heihin halutaan iskostaa on suunnittelun arvoista.

Se milloin aloitamme talouskasvatuksen on epäselvää, mutta tiedämme aloittavamme sen lapsillemme hyvin varhaisessa vaiheessa, kehitysasteen sen salliessa.

Pohjana tiedämme että mitä abstraktimpaa raha on sitä huonompia ihmiset, sekä aikuiset että lapset, sen kanssa ovat. Tiedämme myös että emme halua hemmoteltua lasta, joka nillittää kun ei saa uusinta omenapuhelinta.

Joten annamme taloudesta vastuun lapsellemme.
Tulemme pitämään jatkuvasti ison määrän 1€ kolikoita, jotka joka viikko isketään pöydälle kasaan, joka iän myötä kasvaa (kuten kasvaa vastuutkin). Tämän jälkeen lapsi saa jaotella rahansa eri kategorioihin: kulutus, säästäminen, laskut ja hyväntekeväisyys.

Toki on pitkä lista hankintoja, joita tulemme tekemään lastemme puolesta, mutta ne vaihtelevat iän myötä, joten tilansäästöksi skippaan ne.

Esimerkkinä 10 vuotias

Annetaan lapselle 100€/kk (lapsilisä), joka tarkoittaa 25 euroa  viikossa. Tuo 25 euroa isketään joka viikko pöydälle samana päivänä.
Lapsen vastuulla on omat pelit, kulutus, puhelin ja laskuna puhelinlasku (sanotaan 20€/kk).
Hän voi jyvittää esim 5€ viikossa laskuihin, tai hän voi jättää laskut kuukauden viimeiselle viikolle, jolloin maksaa kerralla koko laskun 20€, jätteän muihin kuluihin vain 5€. Toki hän saa jättää laskun silloinkin väliin ja skipata täysin seuraavan viikon, koska kyllähän maksuun tulee lisätä maksumuistutus 5€ ja silloin vanhemmat toimivat ystävällisinä ulosottajina.
Hän saa vapaasti olla säästämättä, mutta kun hänen puhelin hajoaa, alkaa tiukka säästäminen (tai hän voi käyttää kaapissa aina olevaa ns. kämäpuhelinta). Jos hän päättää säästää 1000€ uusimpaan omenapuhelimeen, go for it. Se tarkoittaa 10kk ilman mitään kuluja. Tai ehkä jokin, paremmin omaa kulutuskykyä palveleva puhelin, sitten kuitenkin toimisi paremmin.
Jos hän haluaa mennä kahvilaan, jotta saa napsittua instaan kuvia, jälleen go for it.

Joka viikkoisessa rahanjyvityksessä käydään myös läpi mihin raha meni. Hyvässä hengessä toki. Minua ei kiinnosta arvostelu tai pään puistattelu, vaan mahdollisuus keskusteluun jos lapsi haluaa asioista keskustella. Haluan että lapsi voi tehdä lopulta todella turvallisesti kaikki mahdolliset virheet ja että häntä harmittaa tänään, jotta häntä ei tarvitsisi harmittaa aikuisena. Haluan myös nähdä näiden tilanteiden avulla lapsen ajattelun kehityksen ja kyvyn kantaa vastuuta.

Talouskasvatuksen puute on todella iso laiminlyönti lasten kasvatuksessa. Idea, että lapselle rekisteröityisi vanhempien selitys siitä että "puhelin on kallis", ei toimi. Se ei yksinkertaisesti rekisteröidy, ilman omaa kokemusta, eikä ole kasvatusta vaan sättimistä
Mallimme on aika yksinkertainen, mutta se pyrkii konkretisoimaan rahan, pakottaa suunnitteluun ja mahdollistaa virheiden tekemisen, vaikkapa kun uusi peli, joka olisi pakko saada juuri nyt on ulottumattomissa, koska mitään ei ole säästössä. Ja ennen kaikkea mahdollistaa avoimen puhumisen taloudesta lapsen kanssa.

Uskon että monen mielestä tämä kuulostaa "kovalta", mutta minun piti säästää 25% lapsuuden kodin televisiosta, jotta sain katsoa sitä. Minulla ei ole asiasta traumoja. 
Nyt haluan vain parantaa systeemin 2.0 versioon.

Ja nyt, mielipiteitä (ja toki parempia toimintatapoja pöytään)?

perjantai 16. marraskuuta 2018

Paras tapa jakaa perheen talous...

...on olla jakamatta sitä.

Meillä ei ole omia pankkitilejä, varoja, säästöjä, menoja tai tuloja. Meille kaikki on yhteistä, jopa mahdolliset perinnöt, yms. Emme ole kaksi erillistä taloutta, jotka asuvat saman katon alla. Olemme yksi talous. Kuulumme ehdottomasti vähemmistöön ratkaisumme kanssa, mutta koska olen saanut kysymyksiä aiheesta selitän lyhyesti miten hoidamme talouttamme.

Lähtökohtana taloudessamme on täysi luottamus toiseen ja yhteiset taloudelliset tavoitteet: taloudellinen vapaus, velattomuus ja niin paljon säästöjä, että pystymme elämään passiivisilla tuloilla 50 vuotiaina. Ja toki tavoite elää loppuelämämme yhdessä, jolloin tulee kysymys, miksi edes jakaisimme varojamme?

En koe että haluaisin elää parisuhteessa, jossa taloudelliset tilanteemme olisivat erilaiset ja joissa esim. ostelisin rakkauden osoituksena vaimolleni koruja merkkipäivinä.
Kun vietämme juhlia, kuten hääpäivää päätämme yhdessä mitä teemme ja siinä missä maksamme, myös nautimme esimerkiksi illallisen yhdessä ja täysin tasa-arvoisina. En juokse ostamassa koruja ja helyjä, koska 1. maksaisin ne yhteiseltä tililtämme ja 2. jos vaimoni haluaa koruja, hän voi itse sellaisia vapaasti tililtämme ostaa.

Arjessa seuraamme kulutustamme, mutta emme seuraa toistemme kulutusta. Emme mieti mitä toinen on ostanut ja onko hän oikeasti "tarvinnut sitä". Oikeastaan kannustamme toisiamme kuluttamaan, olemme vain helve**n huonoja siinä. Ja loppujen lopuksi, koska yritämme aina tähdätä yhteisen taloutemme parantamiseen, tiedän aina että se kulutus mihin toinen päätyy, on tarpeellista tai sellaista, joka tekee toisen onnelliseksi.

Emme siksi myöskään käy keskusteluja siitä "saammeko" ostaa jotain itsellemme. Saamme tehdä käyttää rahaa vapaasti. Luotamme vain puolin ja toisin että lopulliset taloudelliset päämäärämme ja parisuhteemme tärkeys estävät turhan kulutuksen.
Siinä se. Aika yksinkertaista.

Avioerojen johtava syy on raha-asioista riitely. Me emme riitele niistä. Lähes kaikki avioliitot solmitaan yhä ilman avioehtoa, joten avioeron sattuessa avioliitossa hankittu varallisuus jaetaan kuitenkin puoliksi, en siis yksinkertaisesti näe miten avioliitto hyötyy varojen erottelusta.

Joten haluankin heittää pallon lukijalle. Jos elät avioliitossa, jossa erittelette varanne (mutta teillä ei ole avioehtoa), miksi teette näin? Haluan provosoida ja sanoa, että lähes kaikki selitykset ovat mielestäni aina lopulta kiteytyneet luottamuspulaksi ja kyvyttömyydeksi keskustella ja päästä sopuun raha-asioista (ja koen molemmat syyt ongelmiksi, joiden ratkaiseminen tulisi olla korkea prioriteetti).

maanantai 12. marraskuuta 2018

Miten velattomuus muuttaisi elämäsi?

Mitä jos sinulla ei olisi yhtään velkaa?
Sinulla ei olisi asuntolainaa, autolainaa, osamaksuja, luottokorttivelkoja. Sinun korkomenosi ovat 0€/kk ja koska sinulla ei olisi lyhennyksiä, kaikki tulosi olisivat täysin sinun.

Mitä se tekisi budjetillesi?

Jatkaisitko samassa työpaikassa ja samalla uralla? Suuri osa velattomuuden saavuttaneista ihmisistä vaihtaa uraa ja saavuttaa seuraavina vuosina korkeimmat ansiotulonsa ikinä. Heillä on taloudellinen vapaus vaihtaa uraa. Heidän ei tarvitse pelätä tulevaisuutta, koska he eivät ole velkaa kenellekään ja voivat työskennellä pelkästään itselleen.

Jos sinulla ei olisi lyhennyksiä, pystyisitkö rakentamaan todellista varallisuutta? Miten nopeasti luulisit olevasi miljonääri, jos lainojen lyhentelyn ja korkojen sijaan voisit sijoittaa kaiken? Keskimääräisellä asuntolainan korolla ja lyhennyksellä hiukan yli 20 vuodessa.

Jos haluat menestyä rahan kanssa katso mitä suurin osa ihmisistä tekee ja tee vastakohta. Suurin osa ihmisistä käyttää enemmän kuin tienaa. He nostavat niin paljon asuntolainaa kuin mahdollista ja maksavat sen pois niin hitaasti kuin mahdollista. He ostavat auton lainalla, koska heillä ei ole varaa ostaa autoa säästöillä. Tämä ei ole rakettitiedettä, tulot-menot=varallisuuden kasvu.

Pk-seudulla asuva pariskunta maksaa kevyesti 150-200t€ korkoja elinaikanaan ja mediaani kotitalouden nettovarallisuus on 107,000€ (keskiarvo nettovarallisuus Suomessa on n. 215t€). Kenelle sinä haluat tehdä töitä? Itsellesi vai pankille?

Game plan
1. Säästä vähintään 1000€ tilillesi puskurirahaa. Tämän pitäisi löytyä jokaiselta kotitaloudelta aina, mutta suurin osa kotitalouksista Suomessa ei pysty rahoittamaan tililtään esimerkiksi hajonnutta pesukonetta. Jos tarvitset vaiheen 1 tai 2 voin suoraan sanoa, leikkaa kulutuksesi niin paljon että voit toteuttaa ne asap.
2. Laadi lista kaikista lainoistasi ja leikkaa kulutustasi ja tapa kaikki muut lainat, paitsi asuntolaina, niin nopeasti kuin mahdollista. Aloita pienimmästä ja maksa kaikki pois. Jos et saa maksaa aikataulua nopeammin, soita ja neuvottele.
Meidän kotitalouden esimerkki näyttää että käytännössä jokainen kotitalous voi elää kivasti vähemmälläkin. Oli tulotasosi mikä vain, tapa velkasi.
3. Kasaa 2-3 kuukauden menoja vastaava "sateisen päivän" puskuri.
4. Nopeuta asuntolainan lyhennyksen tahtia merkittävästi. Tulotasoista riippumatta, keskimääräinen miljonääriksi päätynyt lyhensi keskimäärin 10 vuodessa asuntolainansa ja 10 vuotta on hyvä sääntö. Jos et pysty tappamaan asuntolainaasi alusta loppuun 10-15 vuodessa tai alle, sinulla ei mielestäni ole varaa asuntoosi. Asunto ei lähtökohtaisesti ole arvoa luovaa säästämistä vaan paikka asua. Jos asunnon maksuun menee todella 25 vuotta parhaasta yrittämisestä huolimatta, estää asunto 25 vuoden ajan tehokkaan varallisuuden kasvatuksen.
(Jos olet erimieltä ja koet että asuntojen hinnat nousevat, ota huomioon että suurin osa meistä ei muuta kalliimmasta halvempaan vaan vaihtaa vähintäänkin saman hintaluokan asuntoon tai mieluummin kalliimpaan. Asunnon hinnan"nousun" hyödyn tappaa suurimmalle osalle se että seuraava asuntosikin on noussut arvossa, usein enemmän kuin myymäsi asunnon. Netto-ostajan näkökulmasta laskevat asuntojen hinnat ovat siunaus! Jos olen ostamassa omakotitaloa (500t€, jonka arvo laskee 20% (100t€) samalla kun oman asuntoni arvo (300t€) laskee 20% (60t€), hyödyn laskusta 40t€. Miksi ihmeessä toivoisin arvonnousua?)

Siinä se. Vaikeintahan tässä on implementointi, samoin kuin laihduttamisessa. Mutta tässä on selvä ja todella yksinkertainen reitti.

Jos haluat taloudellisen vapauden ja itsenäisyyden, sen voi saavuttaa hyvin nopeasti. Se vaatii uhrautumista, kuten jokainen arvokas asia, mutta jos täysi velattomuus ei ole tavoiteltavaa, en tiedä mikä on.

Tuotto% on sekundaa säästöasteeseen verrattuna

Halusin kirjoittaa viimein jotain, josta olisi hyötyä myös sijoittamista ja säästämistä aloitteleville, kypsemmän iän saavuttaneille, mutta ...