maanantai 6. toukokuuta 2019

Kotitaloutemme huhtikuun tulot, menot, varallisuus ja velat 4/2019

Huhtikuu on hyvin samanlainen kulutukseltaan kuin kaikki muutkin kuukaudet. Ruokamenot laskivat normaalista "kiitos" viikon Noro-viiruksesta.

Tulojen
osalta en avaa täysin tulojakaumaa, koska kyseessä on kotitaloutemme tulot ja päädyimme vaimomme kanssa siihen, että hänen palkkaansa ei saa laskettua auki.
Nettorahatulot yhteensä 4626,29€

Menot
Korot & pankkikulut 72,92€
Vaatteet ja sisustus 190,02€
Elintarvikkeet ja päivittäistavarat 337,52€
Yhtiövastikkeet 323,10€
Puhelinliittymät, yms. 47,30€
Viihde 16,93€
Terveydenhuolto ja lääkärikulut 72,84€
Vakuutukset 140,85€
Menot yhteensä 1201,48€

Menot Vs. köyhyysraja
Köyhyysraja Suomessa kotitaloudelle, jossa on 2 alle 13-vuotiasta lasta ja 2 aikuista on 2489€.
Vertaan kulutustamme köyhyysrajaan ehdolla, jossa lisään menoihimme asuntolainamme minimi lyhennyksen (25v lyhennysaika, joka on selvästi meidän lyhennysaikaamme pidempi, 200t€ velkaosuudella). Tällöin kulutuksemme on 667€ lyhennys + menot (1201,48€) = 1868,48€.
Kulutuksemme oli huhtikuussa 1868,48€ eli 24,93% alta köyhyysrajan.
Tämä on mielestäni jotenkin kiinnostava luku. Painotan ettemme koskaan budjetoi. Kulutamme sen mitä haluamme/ tarvitsemme. Emme vain juuri tarvitse. Emme yritä kuluttaa alle köyhyysrajan, mutta se tuntuu aina alittuvan.

Säästöasteemme oli 75,07% (säästöaste sisältää lainapääoman lyhennyksen).

Nettovarallisuus
Nettovarallisuus kasvoi 3875 euroa huhtikuussa.
Varallisuudesta noin 700€ ohjautui lainapääoman lyhennykseen, 1200€ osakkeisiin (50% uraania, 50% kultaa) ja loput käteiseksi.
Uraanikaivos osakkeiden osuus salkusta on nyt noin 23500€ eli suurin osa salkkua. Olemme myös korvamerkinneet noin 10000€ käteisestämme uraaniin ja kasvatamme uraanikaivosten position (ostohinnoilla mitattuna) 40,000€ tasolle tai hiukan yli.
Varaamme myös 30,000€ käteistä seuraavan kupariin.
Näissä suunnitelmissa meitä on auttanut merkittävästi taloutemme seuranta ja ymmärtäminen. Tämä on auttanut meitä myös saamaan tarkka kuva riskitoleranssistamme ja taloutemme kestokyvystä, vaikkapa tilanteessa, jossa molemmilta menisi työt samaan aikaan. Se on erinomainen, eikä tavoitteemme maksaa lainojamme pois alle 10 vuoden sisällä vaarannu.


All in all kuluton kuukausi.

keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Mitä olemme oppineet seurattuamme kulujamme vuoden?

Aloitin blogin 5kk sitten, mutta kotitaloutemme kulujen seuraamisen 12kk sitten. Seuraamme kuluja, tuloja ja varallisuuden kehitystä kotitalouden näkökulmasta, sillä meillä ei ole omia tilejä eikä omistuksia vaan kaikki on yhteistä. Ja painotan että seuraamme talouttamme, emme budjetoi.

Aloimme seuraamaan talouttamme, koska meille jäi "liian" paljon rahaa säästöön. Olemme aina olleet melko minimalistisia, autottomia ja harrastuksemme ovat ilmaisia (pyöräily, piirtäminen, lukeminen) eli tiedämme kulutuksemme olevan pienempää kuin monilla. Halusimme kuitenkin syvemmän ymmärryksen tähän kaikkeen.

Ja ymmärrys on parantunut. Suosittelen tällaista 1 vuoden ajatusharjoitusta kaikille. Kulutuksen tilastointi kuun lopussa vie hyvin vähän aikaa ja antaa aidosti paremman käsityksen oman talouden tilasta ja kestävyydestä.

Lähdin blogin kirjoittamiseen ajatuksella että voin näyttää että lapsiperhekin voi hyvin helposti kartuttaa merkittävää varallisuutta ja että säästöaste on merkittävin tulevaisuuden varallisuuden ennustaja.
Mutta olen muuttanut ajatteluani ja päätynyt että kaiken ytimessä on lopulta oma ajatusmaailma ja arvot.
Voin rakentaa esimerkkejä esimerkkien jälkeen siitä kuinka kuka tahansa voi keskituloilla saavuttaa merkittävän varallisuuden, mutta se on osin irrelevanttia.

Meille säästäminen tulee helposti
Ja se lienee lopulta kaiken avain ja itselleni oleellisin asia jonka olen tajunnut. Emme aidosti ole kiinnostuneita tavarasta ja kulutuksesta.
Meille kulutus ei korreloi tippaakaan onnellisuuden kanssa ja kuten avauksessa kirjoitin aktiviteettimme ovat, no ilmaisia.
Vietämme suurimman osan ajastamme perheen kesken luonnossa, kirjojen ääressä, harrastusten kuten piirtäminen ja pöyräily parissa jne. Pöyräilemme töihin miltei läpi vuoden emmekä vaihtaisi tätä autoiluun.
Asumme kivassa asunnossa, mutta emme ole vivuttaneet velkaamme maksimiin ja emme jahtaa seuraavaa, suurempaa ja kalliimpaa asuntoa, vaikka voisimme ostaa isohkon omakotitalon välittömästi.

Osaamme tehdä pirun hyvää ruokaa ja ravintolat ovat lähinnä MEH kokemuksia. Emme syö eineksiä emmekä yksittäispakattuja välipaloja (emmekä raahaa kaupasta kymmentä litraa maitoa ja mehua vaan juomme vettä).

Sanoisin miltei että mukavimmat ja parhaimmat päiväni ovat sellaisia, joista keksisi hyvin vähän kirjoitettavaa. Olen aiemmin myös kirjoittanut, kaikki näyttö viittaa siihen että onnellisuuden (ja terveyden) paras ennustaja on muutamien oleellisimpien sosiaalisten suhteiden terveys ja syvyys.

Lukijan pitää vain luottaa että olen alhaisesta kulutuksesta huolimatta onnellinen enkä käytä aikaani "pennin venyttämiseen". Mikään valintamme ei ole talouden meille sanelema, vaan oma päätöksemme.

Kun mietin omaa kirjoittamistani, en osaa kertoa kenellekään miten ajatusmaailmaa muutetaan.
Jos joku kokee elämän tason heikkenevän merkittävästi kulutusta supistamalla, on vaikea sanoa ettei se voisi subjektiivisella tasolla olla täysin totta.
Koen tästä johtuen että blogini on osin tullut luonnollisen tien päähän. En lopulta halua kirjoittaa arvomaailman ja elämänkatsomuksen muuttamisesta (se tuntuisi moraalisaarnaamiselta ja jeesustelulta), mutta juuri nämä asiat tuntuisivat meillä olevan kaiken ydin ja rahan säästöön jääminen tämän suora seuraus.
Ja siksi kaikki mahdolliset esimerkit siitä miten varallisuus kehittyy esim 1000€/kk säästämällä on osin irrelevanttia.

Miksi me säästämme?
Lyhyellä juoksulla haluamme olla täysin velattomia.
Pitkällä juoksulla tavoitteemme on viimeistään lasten kotoa muutettua myydä asuntomme ja luopua miltei kaikesta fyysisestä omaisuudesta. Haluamme että meillä on tarpeeksi varallisuutta luomassa passiivista tulovirtaa, jotta voimme elää missä vain ja vaihtaa maisemaa milloin vain.
Ja itse asiassa, mitä alemmat kulumme ovat, sitä vähemmän pääomaa tarvitsemme tavoitteeseen pääsemiseen.

Haluamme  myös että meillä on riittävästi varallisuutta sitä mahdollisuutta varten, että meidän vanhuudessamme ilmainen terveydenhuolto ja eläke eivät ole turvattuja. Minusta on absurdi ajatus lähteä oletuksella että 30-40v päästä kaikki on kuten nyt ja jos ei ole niin mitä? Valittaa ja vaatia. En haluaisi elämää, jonka viimeiset vuosikymmenet on todellista kärvistelyä pakon sanelemana. Haluan täyden vapauden ja riippumattomuuden.

Toki varallisuuden kasvu luo myös mahdollisuuksia ja ilman korkeaa säästöastettamme meillä ei esim olisi osakesalkkua eikä todellakaan kykyä vastaavaan riskinottoon.

Mutta mennään vielä nopeasti lukuihin
Elämäntapamme suorana seurauksena kulutuksemme 12kk ajalta oli
Vaatteet ja sisustus 2898€/v ja 241€/kk
Ruokakauppa 5215€/v ja 435€/kk
Sähkö 509€/v ja 42€/kk
Yhtiövastikkeet 4784€/v ja 399€/kk
Teleoperaattirit 635€/v ja 53€/kk
Harrastekerho 140€/v ja 12€/kk
Viihde 10€/v (taisi olla yksi leffalippu, aika noloa)
Lääke - ja lääkärikulut 812€/v ja 68€/kk
Matkakortit 238€/v ja 20€/kk (ei autoa, pöyrä käytössä lähes koko vuoden)
Vakuutukset 182€/v (tässä saattaa olla "heittoa" sillä mutulla maksoimme 1kk ennen seurantaa isomman vakuutusmaksun ja oikea luku lienee 350-400€ hujakoilla)
Korot&pankkikulut 1008€/v ja 84€/kk
=16430€/v ja 1369€/kk
+laina pääoman lyhennykset 15246€

Puhdas kulutuksemme on siis todella todella matala. Laina pääoman lyhennyksetkin huomioiden kokonaiskulutuksemme on n. 31600€. Vastaavasti perheemme laskennallinen köyhyysraja olisi 29868€/v eli kulutuksemme ylittää tuon vain 5,9%. Ja jos lyhennystahtimme olisi normaali 20-25v alittaisi kulutuksemme köyhyysrajan 18,2 prosentilla.

Kun laina pääoman lyhennykset lasketaan säästämiseksi, kuten ne tulee laskea, säästöasteemme on 72%.
Nettovarallisuutemme kasvoi 44200€. Varallisuuden kasvu selittyy +90% säästöasteella.

Blogin tulevaisuus
Kuten sanoin, olen blogin ja oman seurannan aikana muuttanut ajatteluani ja päätynyt siihen että oma ajatusmaailma on kaiken avain säästämisessä.
Tämän takia blogi on ollut hiljaisempi ja hakee fokusta.
Kirjoittelen varmaan omia ajatuksiani sijoittamisesta (painona tämä) ja varallisuuden kasvattamisesta jatkossakin, samoin seuraan blogissa tuloja, menoja ja varallisuuden kehitystä kuukausittain, mutta en suosittele blogin seuraamista kenellekkään ;)

Jos kuitenkin haluat ehdottaa aiheita, antaa palaa ja tiputa kommentteihin.

maanantai 1. huhtikuuta 2019

Kotitaloutemme maaliskuun tulot, menot, varallisuus ja velat 3/2019

Maaliskuu oli hyvin normaali kuukausi. Tulojen ja menojen osalla ei ollut mitään erityisen yllättävää tai poikkeavaa. Nettovarallisuuden kehitykseen vaikutti puhtaan säästämisen lisäksi positiivisesti osakesalkun arvonnousu, mutta tämä on puhdasta melua lyhyellä juoksulla.
Kuitenkin nettovarallisuuden kasvu 167997€ tarkoittaa että nettovarallisuus per lärvi on n.64000€ ja kuulummekin nipin napin maailman varakkaimpaan 10 prosenttiin, jei! Toisella, vähemmän inspiroivalla tavalla, voisi sanoa että maailmassa on vain 760 miljoonaa ihmistä, joilla on enemmän varallisuutta kuin meillä.
Emme onneksi ole juurikaan kiinnostuneita siitä mitä muilla on ja se lienee yksi syy siihen miksi meillä jää niin paljon säästöön/ tarvitsemme hyvin vähän.

Tulojen
osalta en avaa täysin tulojakaumaa, koska kyseessä on kotitaloutemme tulot ja päädyimme vaimomme kanssa siihen, että hänen palkkaansa ei saa laskettua auki.
Nettorahatulot yhteensä 4159,14€

Menot
Korot & pankkikulut 66,23€
Vaatteet ja sisustus 211,66€
Elintarvikkeet ja päivittäistavarat 431,29€
Yhtiövastikkeet 323,10€
Puhelinliittymät, yms. 47,30€
Lääke- ja lääkärikulut 74,45€
Menot yhteensä 1154,00€

Menot Vs. köyhyysraja
Köyhyysraja Suomessa kotitaloudelle, jossa on 2 alle 13-vuotiasta lasta ja 2 aikuista on 2489€.
Vertaan kulutustamme köyhyysrajaan ehdolla, jossa lisään menoihimme asuntolainamme minimi lyhennyksen (25v lyhennysaika, joka on selvästi meidän lyhennysaikaamme pidempi, 200t€ velkaosuudella). Tällöin kulutuksemme on 667€ lyhennys + menot (1154,00€) = 1821,30€.
Kulutuksemme oli 1821,00€ eli 26,84% alta köyhyysrajan.
Tämä on mielestäni jotenkin kiinnostava luku, täysin irrelevantti, mutta silti kiinnostava. Painotan ettemme koskaan budjetoi. Kulutamme sen mitä haluamme/ tarvitsemme. Emme vain juuri tarvitse. Emme yritä kuluttaa alle köyhyysrajan, mutta se tuntuu aina alittuvan.

Säästöasteemme oli 72,25% (säästöaste sisältää lainapääoman lyhennyksen).

Nettovarallisuus
Nettovarallisuus kasvoi 4879 euroa maaliskuussa. Kasvusta yli 3000€ oli "aitoa" kasvua säästämisen kautta, loput osakekurssien heiluntaa ja "melua".

Velka
Velka kauden lopussa oli 169146€. Maksamme velkaa takaisin 19v ja 2kk takaisinmaksu ajalla. Puolitimme lainanmaksut noin 5kk sitten ja palaamme vuoden lopulla takaisin normaaliin 9,1v tahtiin.
Halusimme välissä vuoden aikaan rakentaa osakesalkkua. Nyt sijoitettava pääoma on noussut noin 34t€ tasolle. Haluamme kasvattaa sen 50t€ tasolle ennen kuin jatkamme nopeutettua asuntolainan lyhentämistä.
Yleensä olemme ajatelleet että asunnon lyhentämiseen tulee kulua aivan maksimaalisesti 10 vuotta, pidämme yhä tästä kiinni, mutta mieluummin tähtäämme vielä tauosta huolimatta 7-8v lyhennysaikaan.

torstai 28. maaliskuuta 2019

Korkoa korolle (klisee 1.): Laita raha poikimaan lapsellesi

Vaikka kirjoitan sijoittamisesta minun ykkös teesi on aina tämä: Säästäminen on varallisuuden tärkein ajuri.
Haluan tuoda tätä tänään esille aika tylysti käymällä läpi yhtä klassista esimerkkiä korkoa korolle ilmiön voimasta.

Kun sijoittamisesta kirjoitetaan, tykätään käyttää paria pohja oletusta.
1. 10% tuottoaste ja
2. Hyvin pitkiä aikavälejä
Näin saadaan todistettua kuinka pienistä summista kasvaa merkittäviä ja ihmisiä kannustetaan säästämään edes vähän.
En kiellä etteikö tämä olisi totta ja tavallaan kannustavaa, mutta mitäpä jos oltaisiin joskus todella rehellisiä (myös itsellemme). Huomioidaan vähän veroja, korjataan summat inflaatiolla (eli ostovoimakorjataan loppusummat) ja säädetään tuottoastetta vähän best case scenariota alemmas.

Haluan kirjoittaa kahdesta perus esimerkistä, jotka ovat todella yleisiä. Pitkäaikais kuukausisäästämisestä ja lapselle könttäsumman sijoittamisesta. Tänään jälkimmäisestä.

Ennen tätä haluan kuitenkin tuoda pari pohjaoletusta alkuun.
-Käytän kaikissa esimerkeissä 2% inflaatiota.
-Osinkojen verot ovat 25,5% eli nykyinen verokanta.
-Kaupankäyntiä kaudella ei ole (joka on todella todella harvinaista ja kaunistaa laskelmien lopputuloksia merkittävästi).
-Tästä myös seuraa että omistuksiin voi käyttää ainakin osin hankintameno-olettamaa ja käytän realisointia varten 25% pääomaveroja 30-34% sijaan.

Klisee: Laita raha poikimaan lapsellesi
Laita 10,000€ lapsesi sijoitustilille kun hän on syntynyt. 30 vuoden kuluttua lapsesi sijoitussalkussa on jo 174,494€. Aika muikea summa.
Alla olevaan laskelmaan olen laittanut 3 esimerkkiä. Perus 1. "Klassisen esimerkin", 2. "rehellisen version" tästä klassisesta esimerkistä, sekä 3."Realistisen" version*.
*=Entä jos seuraavat vuosikymmenet ovatkin kasvun puolesta heikompia kuin edelliset? Viimeisen 100 vuoden talouskasvulle on ollut hyödyllistä kasvava väestö, kasvava työväestö naisten siirryttyä työvoimaan, ikäpyramidi, joka on keskeltä lihava (i.e. paljon työikäisiä, vähän eläkeläisiä) ja super hyvä huoltosuhde.
Seuraavina vuosikymmeninä hopeinen aalto pyyhkii maailman yli ja kääntää ikäpyramidit päälleen.
Miten hyvin klassinen esimerkki kuvaa todellisuutta?
Ero on järkyttävä. 174494€ muuttuu pelkän inflaatiokorjauksen ja osinkoverojen huomioimisen jälkeen 72845 euroon ja tämä ennen pääomaveroja, jos salkkua haluaa laittaa lihoiksi.
Jos tuotot ovatkin 8% luokkaa, on verot huomioiva loppusumma 35686 euroa.

Haluan myös painottaa. Tässä käytetyt esimerkit eivät ole mitään pessimistisiä skenaarioita, vaan yksinkertaisesti rehellisiä.

Nyt voisi toki ottaa ajankohtaiseksi huomioksi uudet sijoitussäästötilit. Silloin osinkoveroja ei ole, mutta ei myöskään ymmärtääkseni hankintameno-olettamaa. Jos käytetään 34% pääomaverokantaa (yli 30t€ voitoista 34%) lopputolos on 118566€ 10% tuottoasteella. Inflaatiokorjattuna 64500€. (30% pääomaveroilla 125000€ ja inflaatiokorjattuna 69000€.)

Entäpä jos lapsi on myös kärsimätön eikä jaksa odottaa 30 vuotiaaksi saakka?
Mitäpä jos hän iskee rahaan kiinni jo 20 vuotiaana, esimerkiksi ostaakseen itselleen asunnon?
Silloin laskelma näyttää seuraavalta:

Yhteenveto
Joku voisi ajatella että pyrin todistamaan ettei lapselle kannata säästää.
En pyri.
Jokainen haluaa antaa lapselleen hyvät lähtökohdat elämään ja on ehdottoman hyödyllistä, mikäli esimerkiksi ensimmäisen omistusasunnon voi ostaa nuorena käyttäen käsirahana vanhempien rakentamia säästöjä&sijoituksia.

Haluan yksinkertaisesti näyttää että vaikka todella pitkällä aikavälillä summat moninkertaistuvat, on realistisempi aikaväli lapsille luultavasti 20 vuotta 30 vuoden sijaan ja 17 kertaistumisen sijaan säästöjen 2-3 kertaistuminen on faktuaalisesti oikeampi alue (inflaatiokorjattuna).

Millaisia ajatuksia herättää?

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Global Atomic - paras risk-reward keissi markkinoilla

Nähtävästi en osaa olla kirjoittamatta sijoittamisesta, pahoittelen tätä.
Teksti on myös pitkä, koska olen avannut hiukan uraanista ja sen tilaanteesta ja antamaan kontekstia muutoinkin kaikelle kirjoittamalleni.
Olen tyytyväinen jos 1-2 muuta löytää tästä salkkuun hyvää täytettä, minua ei kiinnosta loput 99% lukijoista ;P

Uraani on nyt merkittävin osa salkkuamme. Ja tulemme varaamaan siihen vielä toiset pari kymmentä tuhatta. Ajattelinkin että on vähintään kohtuullista avata salkkumme suurimman position keissi.
Linkitän tekstin loppuun muutaman videon uraanimarkkinoista yleensä, sillä tässä en mene uraanin välttämättömän nousun syihin.

Global Atomic Corp (GLO)
Tämä on paras tuotto-riskisuhde, mitä löydän markkinoilta
Kurssilla 0,40CAD
Markkina-arvo 44milj.USD
Nettotulos 6milj.USD
Velka 0

GLO:lla on kaksi bisnestä. Perusmetallit ja uraani. Perusmetallit on se vähemmän kiinnostava, joten hoidetaan se ensin
GLO omistaa 49%Turkissa sijaitsevasta sinkkikierrätyslaitoksesta, jonka kapasiteetti tuplaantuu tänä vuonna 33Mlbs->66Mlbs (Mlbs=miljoonaa paunaa). Investoinnin kokonaishinta on noin 24milj.USD. Rahoitus tehdään pääosin kassavirralla.

Kyseessä ei siis ole sinkkikaivos, vaan terästeollisuuden jätettä käsittelevä kierrätyslaitos=alemmat riskit, ei reservien "ehtymistä".
Kapasiteetin kasvu nostaa sekä tuotantoa, että luo skaalaetuja, jotka parantavat marginaaleja.
Kiinnostavaa tässä on se että GLO myi aikoinaan 51% osuuden toiminnasta Espanialaiselle alan jätille Befesalle, hankkien toimintaan partnerin, joka hoitaa koko bisneksen. Befesa on metallien kierrätyksessä johtavia nimiä ja loistava toimija.
GLO kerää osinkoja, jotka maksetaan vuosittain käteisenä Q2 aikana. 2019 osingot menevät laajennuksen rahoitukseen.
Sinkki divisioona on tulevaisuudessa murto-osa tuloksesta, mutta nyt tärkeä kassavirran lähteenä. Kassavirta myös tarkoittaa että kun uraanikaivosta aletaan rakentamaan pystyy GLO hyödyntämään velkarahoitusta tehokkaammin ja laimentamaan (käyttämään osakeanteja) vähemmän.

Riskeinä tietysti on että sinkin hinta laskee tai Turkin liira nousee.
Sinkin globaalit inventaariot ovat nyt historiallisen alhaalla, joka povaa hyvää lähiajan sinkin hinnalle. Mutta 2020 on markkinoille on tulossa paljon sinkintuotantoa.
Kuitenkin 1-1,1$ sinkillä 8-10milj. nettoa/v laajennuksen jälkeen tuntuu konservatiiviselta ja oletuksena, jolla voidaan edetä.

Kruunun jalokivi, Uraani
GLO omistaa huikean DASA resurssin Nigeriassa.

113Mlbs resursseja, lähellä maanpintaa (ns. shovel-ready teknisesti helppo projekti) ja korkeimmalla gradella (malmipitoisuus) Kanadan Athabaska Basinin ulkopuolella. Tämä on aidosti ISO juttu.

Kontekstina +100Mlbs resursseja omaavia kaivoksia/ projekteja ei ole montaa. +100Mlbs on iso löytö. 300Mlbs on jättiläinen.

Tämän ansiosta GLO:n AISC (all-in sustaining costs) pyörii jopa 30$/lbs alla. Tämä tekee GLO:sta alhaisimpaan kvartaaliin kuuluvan tuottajan, tuotantokulujen puolesta.
Mutta Niger?
Jep.
Niger on loistava maa uraanikaivoksille. Uraanin osuus maan viennistä on 70%. Kaivosten luvitus kestää 4kk (vrt. Kanada 5-10v, jne.)! Kaivoslaki on todella selkeä ja maalla on +50v historia uraanista, ilman yhtään katkoa tai ongelmia.
Maalla on myös ongelma. Ranskalaisen uraanijätin Oranon pääkaivos on tulossa tiensä päähän. He haluavat uusia kaivoksia auki.
Siksi GLOn "kilpailija" GoviEx sai luvat (prosessissa meni 6kk, eli 2kk yliaikaa) nopeasti ja "kannustuksin" aloittaa kaivoshanke ASAP.
GoviEx:n toimitusjohtaja Dan Majorin puheet Nigerin kaivoslainsäädännöstä ovat loistava primer aiheeseen. (Alla olevassa puhutaan pääosin GoviEx.n tilanteesta, mutta käydään läpi mainittuja asioita. Silti Dan Major on kuuntelemisen arvoinen tyyppi:)
https://www.youtube.com/watch?v=k1_sQ05iXMw
(video linkit "hajoilevat" blogger alustalla joskus, joten laitan joka videon viereen suoran linkin youtubeen)


GLO:lla on MOU (memorandum of understanding) Oranon kanssa. GLO voi kuljettaa 2,8Mlbs uraania Oranon Nigerian jalostamoon/ myllyyn.

Tämä tarkoittaa että investoimalla vain 37milj GLO pääsee 2,8Mlbs tuotantoon, jälleen, tämä on todella merkittävä tuotanto (noin 1,5% maailman kulutuksesta), järkyttävän alhaisella investoinnilla.
Kanadan 100-200miljoonan paunan esiintymät vaativat helposti 1 miljardin USDn investoinnin.

Toll-milling (aka. GLO vie raakamalminsa Oranon myllättäväksi) on win-win. Lähtökohtaisesti toll-milling sopimukset eivät juuri tuota tulosta myllylle/ jalostamolle. Päähyöty on että mylly voi toimia optimikapasiteetilla ja näin luoda etuja Oranolle.
Ratkaisun hyödyt ovat GLOlle se ettei sen tarvitse investoida 200milj$ myllyyn.
Hyödyt Oranolle ovat parempi käyttöaste myllylle, pieni korvaus mylläyksestä ja he saavat ostaa uraanin GLOlta spotti hinnalla. He voivat siis tehdä esim 3-5v myyntisopimuksen 55$ hinnalla ja ostaa GLO:n uraanin esim 45$ spotilla.

Global Atomic & Orano yhteistyö 1-5v
Keissi näyttää tältä ensimmäiset 1-5v
1-5v louhitaan korkeimman malmipitoisuuden uraania.
Operationaaliset kulut 12-14$
Kuljetus 3$ ja
Oranon veloitus jalostuksesta 12-14$
=30$/pauna. Kaikkiin summiin on lisätty 10-20% turvamarginaalia.
Hallinto $2-3M ja verot 37,5%
Royalty on Nigerian valtion sliding-scale royalty.
Laskelma ei sisällä veroetuja, kuten 3 ensimmäistä vuotta verovapaita (ei royalty vapaita):
Koen että GLO pääsee hyvinkin nopeasti 0,2CAD osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Tämä on melko hyvin 0,4CAD kurssilla treidaavalle firmalle. Lisäyksenä olen lisännyt osakkeiden määrään +50milj. (+33%) osaketta (oletuksena että GLO tekee ison osakeannin). Jos näin ei tapahdu, on EPS merkittävästi korkeampi.

Lyhyesti Uraanin hinnasta
Spottihinta uraanilla on noin 30$ paunalta.
Tämä on kuitenkin lähes irrelevanttia. Spotin lisäksi alalla tehdään piiiiiiiitkiä long-term sopimuksia ja niitä ei tulla tekemään alta 45$/lbs.
Peninsula Energyn 10k.sta
Kuulostaa ehkä ylimieliseltä sanoa näin, mutta tämä on toistoa siitä mitä alan suurimmat toimijat Cameco ja Kazatomprom sanovat avoimesti. He itse asiassa leikkaavat tuotantoa ja sulkevat kaivoksia, koska tämän hetken hinnalla ei voi tehdä bisnestä.
Yleisesti uraania ei voida tuottaa kulutusta vastaavaa määrää ilman +50$/lbs hintaa. Luultavasti 55-65$/lbs on se alue mikä tarvitaan, jotta tuotanto voi tyydyttää kysynnän.


Viimeiset isot long term sopimukset solmittiin 2011.
Sopimuskanta on nyt pisteessä, jossa sitä täytyy alkaa uusimaan. Tuottajat eivät voi myydä alle 50$/lbs sopimuksia. Uraanin hinta on 6-8% ydinvoimalan lopputuotteen (sähkö) hinnasta. Hiili- ja maakaasuvoimaloilla vastaava luku feedstockilla on 75-85%. Taloustieteen 101 kutsuisi tätä joustamattomaksi kysynnäksi.
Auki laskettuna, jos uraani nousee 10$/ pauna, sähkön hinta nousee 0,00053€/ KWh. Ydinvoiman hinnan suurin komponentti on rakennuskulut, polttoainekulut ovat sekundaarisia.
Muutaman vuoden kuluttua tarvitaan joko uusia pitkäaikaissopimuksia +50$/lbs tai valoja saa alkaa sammuttamaan.
Vaihtoehto 2
GLO voi myös rakentaa oman myllyn ja kerralla isomman kaivoksen, jolloin CAPEX on yli 300milj.
Näin ei kuitenkaan luultavasti käy heti, jolloin luultavimmin 1-5v GLO etenee toll-milling sopimuksella ja rahoittaa näin oman myllynsä.
Silloin tuotanto on 2,8Mlbs vuodet 1-5 ja 4Mlbs 5-17.
Oman myllyn jälkeen tilanne näyttäisi about tältä:

GLO:n toimari Stephen G. Roman teki juuri näin perustamassaa Gold Eaglessa, jonka myi myöhemmin 1,5miljardilla.
Hän on myös ollut Denison Minesin johtoryhmässä (hänen isä perusti Denisonin). Hän on myös iso omistaja GLO:ssa.

Jos kritiikkiä löytää, pitäisi GLO:n
-avata paremmin sinkki divisioonaa. Koko bisneslogiikka oli pakko hakea Befesan raportteja lukemalla.
-kehittää viestintäänsä. Investor relationship on vähintäänkin heikohko vastaamaan kysymyksiin ja firman on pakko kiihdyttää sitä tahtia, millä ovat näkyvillä ja kuuluvilla
-Tämä oli kiinnostava Dan Majorilta, joka kommentoi hyvin ohi mennen Nigerian esiintymiä "Very interesting project. Just south of Goviex. Their orebody is complex. It is vertically stacked, no one's mined like that in Niger before. Good grades."
Oma käsitys on se että tämä on silti teknisesti helppo, vaikkakin erilainen projekti kuin muut alueen projektit.
ja suurimpana
-Stephen Roman on toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja myös Harte Gold kultakaivos yhtiössä.
Hän on molemmissa toimari ja puheenjohtaja, eikä viitsi mainita tätä edes haastatteluissa. En pidä tästä, enkä siitä, että hän istuu molemmissa firmoissa TJ:n ja PJ:n istuimilla.
Mutta koska GLO:n sinkki on ulkoistettu ja uraanissa on menossa FS ja luvitus, ymmärrän että hän voi hoitaa molemmat hetkellisesti, mutta DASAn edistyessä koen tämän ongelmana.

Viimein: Miksi tämä on niin samperin hyvä kohde?
Ensimmäisenä GLOlla on joukko katalyytteja
-Feasibility tutkimus (FS) (joka määrittää kaivoksen resursseja ja kustannuksia tarkemmin ja pitää sisällään konkreettiset laskelmat ja suunnitelmat kaivoksen avaamiseen) valmistunee 2019 H1 eli ensimmäisella vuosipuoliskolla. Oletan että resurssipohja kasvaa merkittävästi.
FS täytyy toteuttaa kolmannen osapuolentoimesta ja on viimeinen tutkimus PEA->PFS->FS ennen luvitusta. Suurin osa kaivoshankkeista ei pääse FS pisteeseen asti.
-Luvitus pyritään saamaan kasaan 2020Q3 mennessä.
Kun nämä kaksi isoa asiaa on saatu tehtyä, oletan että GLO tulee aivan eritavalla sijoittajien tutkalle. Nyt Global Atomic hinnoitellaan exploration firmana, jolla ei ole lupia ja joka sijaitsee Afrikassa.
-GLO pystyy potentiaalisesti aloittamaan tuotannon 2020H2, minimaalisella investoinnilla. Mikään toinen uraanikaivosyhtiö ei ole tietääkseni samassa pisteessä (ja vaikken ole aivan jokaista sektorin toimijaa penkonut läpi, lähes tulkoon silti. Ur-Energy lienee lähimpänä tätä, mutta Ur-E on täysin erilainen keissi.)
-GLO on harvoja tulosta tekeviä uraanifirmoja.

GLO on täysin missattu kohde. Kun FS ja luvitus menevät läpi, oletan, että uraanista riippumatta GLO ottaa ison hypyn eteenpäin.

Afrikan uraanilöydökset ovat isoja M&A kohteita
Viime uraani syklissä 2007 Orano osti noin samoilla resursseilla (+100Mlbs), mutta merkittävästi heikommalla 0,014% gradella (vrt. 0,3% GLO) Namibiasta UraMinin $2,6 miljardin hinnalla.

2010 Husabin kaivoshanke meni Namibiasta kiinalaisille $2,1 miljardin hinnalla (+300 miljoonaa paunaa resursseja, heikohko grade ja korkeahkot tuotantokulut).
2012 Extract Resources Tansaniasta meni ROSATOMlle 1,15 miljardilla. Resurssit alemmat kuin GLO:lla (noin 100miljoonaa paunaa), huonompi grade (0,025%) ja tuotantokulut korkeammat. Alunperin Venäläiset tarjosivat $1,6 miljardia, mutta Fukushima "paransi" Rosatomin neuvottelu asemaa ja he alensivat hintaa.

Afrikka on kohde, josta varsinkin Kiina on kiinnostunut. Tämä linkittyy myös hiukan one belt-one road projektiin. Kiinalaisilla on myös mukavasti oma uraanimylly Nigerissä.

Vasaralla kotiin, isoin lupaus on EXIT
Kiina on viime vuosikymmenet tuplannut ydinvoiman 5 vuoden välein. 2030 arvion mukaan kiina kuluttaa 60Mlbs uraania vuodessa.
Kiina voi tuottaa joitain miljoonia paunoja itse.
Kiinan energiapolitiikkaa ohjaava laki sanoo selvästi että minimissään 33% uraanista pitää tulla itse omistetuista kaivoksista (myös joint venture).
No mihin ostoksille? Kazakstan ei käy, se on Venäläisten hallinnassa ja Kiina ei voi olla edes 50% riippuvainen Venäjästä energiapolitiikkansa osalta. Kazakstanista (Kazatomprom) voi toki ostaa 20Mlbs/v.
Australiassa luvitukset eivät liiku mihinkään ja se on moninaisista syistä poissa pelistä.
USA uraani ei toimi, se on kallista, ja Jenkit tuottavat 1Mlbs ja kuluttavat 50Mlbs.
Kanada, kyllä, mutta Kanadan laki estää +49% kiinalaisomistuksen.

Jäljelle jää Afrikka, Niger ja Namibia. Kiinalaiset voivat tuottaa 5-7Mlbs Namibian Husabin kaivoksesta. Sen hintalappu oli $2,1B projektista ja $1,6B kaivoksen rakentamiseen. Summa on iso, mutta Husab tuottaa +10% Kiinan uraanista seuraavat +30 vuotta. Kontekstina Helsinki-Tallinna tunneli on $17B (€15B) projekti ja kiinalaiset rahoittavat sitä. Kumpikohan näistä on Kiinan tulevaisuuden kannalta tärkeämpi?

Päivitettyjä resurssiarvioita
Ja helmikuussa Global Atomicin vtj antoi haastattelussa muutaman helmen Nigerin DASA projektista:
"Outside of the Athabasca Basin, DASA grades are up to six times higher than the average of other. It is high-grade and large; and has 180Mlb in combined indicated and inferred resources at a cut-off of 200ppm, which is openpittable. That is even before the planned resource upgrade is published during the second quarter.

"We are headed towards a resource of 300Mlbs. It is a significant long-life tier-one asset. It's also clean with no metallurgical issues. It has low molybdenum and vanadium content, it leaches well and preliminary metallurgical tests have suggested a 96% recovery is possible on a conventional flow sheet,"
Marr-Johnson said.

Jos tämä (300Mlbs) toteutuu DASA tulee kasvamaan megaprojekti luokkaan 2019Q2 annettavassa feasibility tutkimuksessa ja uudessa resurssipäivityksessä.
Kuitenkin ylempiä 23.1.2019 päivitettyjä tuloksia katsellessa 200Mlbs taso olisi varmaan realistisempi odotus. Silti tämä tekee DASAsta yhden maailman suurimmista reserveistä, joka on ekonomisesti hyödynnettävä.

Nämä päivitykset tekevät projektista mielestäni paremman kuin Husabista. Samoin kaivoksen rakentamiskulut ovat pienemmät, vaikka projektin oletettua kokoa kasvatettaisiin 4Mlbs ->6Mlbs.

Nyt iso odotus on Q2, FS (DFS) ja luvat. Niitä ilman ostoja ei kukaan tee. Sen jälkeen Stephen Roman on selvästi ilmaissut että hänellä on käsissään miljardin arvoinen projekti ja on jo taistellut yhden valtausyrityksen kumoon. Iso sisäpiirin omistus, joka "tietää" yrityksen arvon suojelee low-ball tarjouksia vastaan.

Paljonko GLOsta voi saada
Poistetaan EXIT pöydältä hetkeksi. Poistetaan myös potentiaalisesti kasvavat resurssit.
Näen helposti tilanteen, jossa Global tekee 2021 35 miljoonan USDn tulosta ja sillä on katalyyttina rakentaa oma mylly ja nostaa tuotantoa ja sopia long-termejä, jolloin 60milj.USD nettotulos ei ole kaukana.
Tämä 44milj USD hintalapulla, jonka arvoinen melkein jo Turkin sinkkikierrätysbisnes voisi olla laajennuksen jälkeen.
Näen GLOn todella houkuttelevana ostokohteena Kiinalaisille, Intialaisille ja Oranolle ja vaikka viime uraani bull market ei välttämättä ole poikkeus (sektori nousi +2000%) en laskisi sen varaan.

En pidä hahmotelmista, joissa tulokselle annetaan P/E kerroin ja avot, mutta sanotaan näin. Miten tahansa pyörittelen Global Atomic Corp.ia se on halpa ja näyttää (hyper)moninkertaistujalta.

Disclaimer: En anna ostosuosituksia. Omistan itse 34400 osaketta 0,331CAD hankintahinnalla.

Global Atomic PDAC2019 haastattelu:
https://www.youtube.com/watch?v=hrF2ijitTU8&t=14s


Global Atomic CEO Stephen Roman PDAC2018 haastattelu:
https://www.youtube.com/watch?v=CvuQe6aa5JI&t=2s

Supa

Uraani dataa:
Helpoin aloitus on, Sachem Cove hedge-fundin vetäjän, Mike Alkinin 20 min video:
https://www.youtube.com/watch?v=5rX3swtKpbw&t=599s


Ja jos vielä jaksaa kiinnostaa, merkittävästi syvemmälle menevä, ja paljon paremmin uraanin fundamenttikeissiä avaava 2h podcast:
https://www.youtube.com/watch?v=CnXweHXP-MI


Kiinan One-Belt One-Road megaprojektista
https://www.youtube.com/watch?v=RJCkpOkuph4&t=79s




perjantai 1. maaliskuuta 2019

Kotitaloutemme helmikuun tulot, menot, varallisuus ja velat 2/2019

Helmikuu oli kotitaloudellemme melko normaali kuukausi kokonaistulojen ja menojen osalta. Teemme molemmat yhä puolipäiväistä, mutta vaimoni on suunnitellut keskimääräisten viikkotuntien kasvattamista neljällä.

Jälleen hakkaan päätäni seinään enkä tiedä miten kokonaisuudessaan ruokakaupassa kului kotitaloudeltamme vain 350€. Syömme varmasti vähemmän lihaa kuin monet ja enemmän vihanneksia, linssejä, yms ruuan mukana. Käytämme ruuanlaitossa myös massiivisen määrän rasvaa, joten kaloreita/ keskikokoinen annos on varmasti runsaasti, joka selittäisi osaltaan alempia kuluja.
Emme syö mitään välipala jugurtteja, kanna litra tolkulla maitoja ja mehuja (juomme vettä). Emme myöskään juuri syö "herkkuja", emme polta emmekä juo.
Nämä selittänevät menojen pienuuden.

Tulojen
osalta en avaa täysin tulojakaumaa, koska kyseessä on kotitaloutemme tulot ja päädyimme vaimomme kanssa siihen, että hänen palkkaansa ei saa laskettua auki.
Kuitenkin joitain satunaisia eriä oli (yht 570€), mm. ongelmaa aiheuttaa, miten lasken vakuutuksesta saadun korvauksen. Nyt laskin 140€ erän tuloihin, vaikka selvästi kyse ei ole tulosta.
Nettorahatulot yhteensä 4265,50€

Menot
Korot & pankkikulut 73,70€
Vaatteet ja sisustus 152,80€
Elintarvikkeet ja päivittäistavarat 348,30€
Yhtiövastikkeet 323,10€
Puhelinliittymät, yms. 47,70€
Sähkölasku 98,70€
Lastenhoito/ harrastuskerhomaksu 70,00€
Menot yhteensä 1114,30€

Menot Vs. köyhyysraja
Köyhyysraja Suomessa kotitaloudelle, jossa on 2 alle 13-vuotiasta lasta ja 2 aikuista on 2489€.
Vertaan kulutustamme köyhyysrajaan ehdolla, jossa lisään menoihimme asuntolainamme minimi lyhennyksen (25v lyhennysaika, joka on selvästi meidän lyhennysaikaamme pidempi, 200t€ velkaosuudella). Tällöin kulutuksemme on 667€ lyhennys + menot (1114,30€) = 1781,30€.
Kulutuksemme oli helmikuussa 1707,70€ eli 28,43% alta köyhyysrajan.
Tämä on mielestäni jotenkin kiinnostava luku. Painotan ettemme koskaan budjetoi. Kulutamme sen mitä haluamme/ tarvitsemme. Emme vain juuri tarvitse. Emme yritä kuluttaa alle köyhyysrajan, mutta se tuntuu aina alittuvan.

Säästöasteemme oli 73,88% (säästöaste sisältää lainapääoman lyhennyksen).

Nettovarallisuus
Nettovarallisuus kasvoi 3674 euroa helmikuussa. Kasvusta yli 3100€ oli "aitoa" kasvua säästämisen kautta, loput osakekurssien heiluntaa ja "melua".
Velka pääoma laski alle 170t€.
Helmikuun 1. päivä osakesalkkumme oli pääosin käteistä ja salkussa oli osakkeita vain 4357,65€ edestä. Nyt ostojen jälkeen osakkeissa on kiinni 21200€ eli ostoja on tullut tehtyä lähes 17000€ edestä.
Uraanikaivos osakkeiden osuus salkusta on nyt noin 18235€.

All in all kuluton kuukausi.
Paljon oltiin ulkona, harjoiteltiin tavaamista ja kaikki kirjaimet opeteltu nyt 3v täyttäneen tyttören kanssa. Hirveä määrä on luettu kirjoja, piirretty ja rakennettu dubloilla, joita tuli vanhemmilta tytön täytettyä 3v tässä kuussa.

maanantai 4. helmikuuta 2019

Minimalismi on tie onnellisempaan elämään

Tiedän että tällaisten tekstien kohdalla inspiroiva kirjoitus, joka ei anna oikeasti kättä pidempää on suosittua. Mennään siis toiseen, tylsempään suuntaan.

Puhun tässä blogissa säästämisestä, mutta säästäminen nähdään...no tylsänä. (Voisi toki puhua varallisuuden kasvattamisesta, sillä tulot-menot=varallisuuden kasvu.)

Mutta tavoitteeni ei ole koskaan ollut säästäminen, se oli valintojeni sivutuote.

Kuitenkin, koska haluan pitää tekstin tylsänä, olen nyt pitänyt blogia auki 4kk. Näiden 4kk aikana kotitaloutemme nettovarallisuutemme on kasvanut 17000t€. Normaalina vuotena nettovarallisuutemme kasvaa 35-40t.

Säästöasteemme on yleensä +70%*, eli syynä nettovarallisuuden kasvuun ei ole huikeat tulot. Itse tähän pääsee sillä, että pariskunnassa molemmat tienaavat bruttona 2250€/kk.
Ja tällä tahdilla 10 vuodessa säästöön jää 400,000€. 15 vuotta näillä tuloilla ja menoilla ja kotitalous kuuluu varallisuudella mitattuna top 10%.
(*lisään tekstin loppuun avausta kuluista ja menoista, jotta näet miten tuo toteutuu.)
On suhteellisen häkellyttävää, miten nopeasti varallisuutta voi rakentaa tuloista huolimatta, kun säästöaste on korkea.

Mutta elämämme täytyy olla kauheaa!
Olen minimalisti. En ole juuri koskaan liittänyt paljoa merkitystä tavaraan. En tavoittele tavaraa, enkä unelmoi isoista jahdeista.
En kuitenkaan ole ollut tietoisesti minimalisti ja vasta viime vuosina on tullut jäsenneltyä mitä se tarkoittaa minulla.

Yksinkertaisimmillaan tarkoitan minimalismilla sitä että omistan vähemmän tavaroita. 
Kävin jokin aika sitten vaatekaappini läpi. Yli puolet vaatteista oli sellaisia, joita en aijo käyttää oikeasti enää ikinä. Laitoin ne kierrätykseen. Omisitin kengät, joita en ollut käyttänyt kuin kerran pari vuotta sitten, kierrätykseen.
Tein saman rakkaille kirjoilleni ja rehellisesti lähes 90% kohdalla pystyin sanomaan etten oikeasti tule niitä lukemaan uudestaan (ja jos tulen, käyn kirjastossa).

Tätä voisi kutsua myös kaappien tyhjentämiseksi. Minimalismia tästä tekee se, että aidosti mietimme myös sitä, tekeekö nämä asiat meidät onnellisiksi. Toki jäätelökonetta voisi käyttää “joskus”, mutta onnellisuuteemme ei aidosti vaikuta se, onko meillä vai eikö meillä ole jäätelökonetta, eli luovuimme siitä.

Välttämättömyys ja onnellisuuden aito kasvatus ovat ainoat kriteerimme asioiden hankkimiseen. Ajan kanssa huomaamme että pienen innostuksen jälkeen lähes kaikki tavarat ovat...no MEH.

Lähestymme samoin asuntoamme. Pidämme asunnostamme, mutta emme ole kovinkaan innoissaan isomman ja kalliimman asunnon jahtaamisesta. Koti on koti niiden ihmisten takia, joita siellä on. En usko että muuttamalla kaksi kertaa suurempaan ja kalliimpaan kotiin olisin kaksi kertaa onnellisempi. Luultavasti tekisin pidempää päivää ja viettäisin vähemmän aikaa kotona. Olisin vähemmän osallinen lasteni elämässä ja suhteeni vähemmän merkityksellinen.

Hitto, meillä ei ole edes televisiota. Uskon että lasten viihdyttäminen TV:llä olisi niin helppoa, että TV olisi päällä pian vähän väliä ja jälleen olisimme vähemmän yhdessä. Tuskin kuolinvuoteellani kuitenkaan itken sitä, kuinka olisin halunnut katsoa enemmän sarjoja kun olin isä. Aaah, ja kuinka television oli pakko olla uusin 4k 70” goljatti.

Kun fokus on siinä, mikä on tärkeää ja mikä meidät tekee onnellisiksi on vastaus, miltei kaikki muu paitsi tavara.

Mikä tekee minut onnelliseksi?

Perhe, ystävät, aika lasteni kanssa (vaikka p*skojakin päiviä on). Vietämme lasten kanssa aikaa kirjastossa, kotona kirjojen kanssa, piirtäen, rakentaen leegoilla, leikkien metsissä, rakentaen lumilinnoja.
Lasten kanssa piirrustus projekti Gotta catch em all etenee tasaisesti 1-2 uutta piirrustusta seinään/ viikko.

Toki aktiviteetit voivat muuttua ja niistä voi tulla kalliimpia, mutta voi myös olla että nyt tekemämme valinnat johtavat myöhemmin tilanteeseen, jossa lapsemme (toivottavasti) haluavat jatkossakin tehdä asioita kanssamme ja jakaa tuntemuksia kanssamme.

Aika perheen kanssa tekee minut onnelliseksi ja saankin touhuta 3 arkipäivää viikosta lapsieni kanssa, kun vaimoni viettää 2-3 päivää arkiviikosta kotona.
Olemme molemmat vahva osa kasvatusta ja parisuhteemme toimii, koska jaksamme paremmin ja olemme toisillemme enemmän tuki. Myös lasten kasvatus on yhtenäistä ja molemmat tuntevat realiteetit.

Olen pirun yksinkertainen, mutta ne asiat, jotka aidosti tekevät minut onnellisiksi eivät oikeastaan maksa, muuta kuin menetettyjä tuloja lyhemmästä työviikosta.

Ehkä sinun onnellisuutesi on linkittynyt johonkin pirullisen kalliiseen, mutta uskallan väittää että silti, ne asiat, jotka luovat aitoa onnellisuutta ovat hyvät ja vahvat sosiaaliset suhteet läheimpiin ja rakkaimpiin...ja niihin ei tarvitse uhrata kuin rahaa.
"Good relationships keep us happier and healthier" tiivistää parhaimman ja laajimman, 75 vuotta jatkuneen, Harvardin onnillisuus tutkimuksen löydökset.

Linkki videoon, jos TED talk aiheesta kiinnostaa:
What makes a good life? Lessons from the longest study on happiness | Robert Waldinger

Minimalismi on onnellisuuteen keskittymistä ja kaiken muun pois leikkaamista

Ja kun kaiken turhan leikkaa huomaa että kulutus laskee, merkittävästi. Kaapit pullottavat puoli tyhjinä ja tilaa on enemmän. Koti on järjestyksessä ja ne asiat mitä omistat, ovat “arvokkaampia”.

Joten kun perustarpeet (ruoka, vaatteet) on hoidettu, materia ei juuri tuo mitään lisää. Mutta sen vähentäminen voi lisätä onnellisuutta, varsinkin jos valinnat tekee niin, että ne “pakottavat” sinua parempaan toimintaan (kuten TV:stä luopuminen).

Tämä on ollut yksi oleellisin alhaisen kulutuksemme ajuri. Tämän kautta myös taloutemme paranee joka kuukausi, vaikka vietämme valtavasti aikaa kotona lastemme kanssa, keskittyen niihin asioihin, jotka tekevät meistä onnellisia.

Ja tämän takia, kun lapsemme muuttavat kotoa, meillä tulee olemaan niin paljon pääomaa, että voimme elää osingoilla missä vain maailman kolkassa meitä milloinkin huvittaa, täysin vapaina kaikesta.

*Tämän hetkiset tulot ja kulut löytyvät #tilanneraportti teksteistä. Meillä on kaksi lasta ja 2017 valmistunut 3h 65m2 rivitalo Espoosta, noin 1km Sellosta. Lapset ovat kotona. Emme omista autoa, olemme valinneet asunnon sijainnilta, josta voimme pääosin pyöräillä töihin (vaimolla 5km, minulla 12km) tai käyttää julkista (joulu-helmikuu).
Aiemmin, esim asuessamme kahdestaan, asuimme 145t€ kaksiossa, jonka ostimme 20-25t€ alkusäästöillä. Korot, vastikkeet, vedet, vakuutukset ja sähköt olivat alhaiset, noin 300€/kk. Muutoin kulutuksemme oli ehkä sen verran että pääsimme 1000€ kulutukseen. Säästöön jäi kevyesti 3000€/kk.

perjantai 1. helmikuuta 2019

Kotitaloutemme tammikuun tulot, menot ja varallisuus 1/2019

Tammikuu oli kotitaloudellemme melko normaali kuukausi kokonaistulojen ja menojen osalta. Teemme molemmat yhä puolipäiväistä ja lapset ovat yhä kotona. En näe syytä muuttaa tätä asetelmaa, vielä tänä vuonna, olen iloinen koti-isä.

Joitain poikkeuksia kulutuksessa oli se ettei ruokakauppaan mennyt kuin 342€. Jos haluaa saivarrella, olimme korkeassa kuumeessa ja lähellä asuvat vanhempani kävivät kerran kaupassa (15-20€) puolestamme, mutta silti jotenkin todella vähän meni, emme ymmärrä miksi.
Toki meidän kulutuksessa oli pari euroa ihan vanilja jäätelöön, muutoin "herkkuja" ei kulutettu ja koska emme juo kahvin ja veden lisäksi mitään, ei mm. nesteisiin koskaan kulu.

Toinen piikki oli uusi (merkittävin omistajaeduin) hankittu puku, joka nosti vaate, yms. kulutusta normia ylemmäs. Lisäsin samaan kuluerään myös fillarin nastarenkaat 60€.

Tulojen
osalta en avaa täysin tulojakaumaa, koska kyseessä on kotitaloutemme tulot ja päädyimme vaimomme kanssa siihen, että hänen palkkaansa ei saa laskettua auki.
Nettorahatulot yhteensä 4277,90€

Menot
Korot & pankkikulut 69.36€
Vaatteet ja sisustus 503,17€
Elintarvikkeet ja päivittäistavarat 342,21€
Yhtiövastikkeet 323,10€
Puhelinliittymät, yms. 50.39€
Liikkuminen 4.2€*
Lääke- ja lääkärikulut 82,90€Menot yhteensä 1375,30€

*Pyöräilimme tammikuun puoleenväliin, jonka jälkeen olemme käyttäneet bussia. Meillä molemmilla oli kuitenkin hiukan yli 100€ arvoa, joten matkakulut ovat oikeasti suuremmat kuin tässä. Kerron luvut kuitenkin kassavirta pohjalla, eli jos esim ostan nyt 5 leffalippua, on kulu välitön. Jos käytän leffalipun kesäkuussa, en enää raportoi kulutustani. Arvo on ostettu ja maksettu yli vuosi sitten, sama logiikka.

Menot Vs. köyhyysraja
Köyhyysraja Suomessa kotitaloudelle, jossa on 2 alle 13-vuotiasta lasta ja 2 aikuista on 2489€.
Vertaan kulutustamme köyhyysrajaan ehdolla, jossa lisään menoihimme asuntolainamme minimi lyhennyksen (25v lyhennysaika, joka on selvästi meidän lyhennysaikaamme pidempi, 200t€ velkaosuudella). Tällöin kulutuksemme on 667€ lyhennys + menot (1375,30€) = 2042,30€.
Kulutuksemme oli tammikuussa 446,70€ eli 17,95% alta köyhyysrajan.

Säästöasteemme oli 67,85% (säästöaste sisältää lainapääoman lyhennyksen).

Nettovarallisuutemme kasvoi 3011,43€. Varallisuuden kasvussa ja raportoiduissa luvuissa on pieni heitto nettovarallisuuden eduksi (ero ei ole merkittävä). Tämä nähtävästi johtuu erään maksuliikenteessä tapahtuneen virheen oudosta ajoituksesta, eli periaatteessa saamamme palautus on kirjattu 2018 marraskuulle, mutta näkyy tammikuun tileissä, joten jätin asian noteeraamatta, mutta oletan että ero selittyy tällä (olipa huonosti kirjoitettu, mutta ihan vain jos pienet erot häiritsevät jotain.).

Nettovarallisuuden kehitys blogin alusta:
Nettovarallisuus on kasvanut 17000€ neljässä kuukaudessa, eli 11,9% blogin aloittamisesta.
Etenemme mukavasti pistettä, jossa nettovarallisuutemme on noin miljoona€ kun lapsemme muuttavat kotoa.

Sijoittaminen
Olen ehkä vähän eksynyt blogin alkuperäisestä tarkoituksesta ja kirjoittanut sijoittamisesta liikaa. Tulen hiukan muuttamaan painopistettä.
Kuitenkin nostan salkun osakepainoa 25% (20 prosentista). Lasken salkkuun kaiken käteisen, paitsi ensimmäisen 3000€, joka pankkitilillämme on. Eli laskennallisesti käytän osakesalkun kokona 27000€, jolloin osakkeita saa olla salkussani 6765€.
Osakepaino on tällä hetkellä 20,6% eli 5577€. Olen ollut hyvin nihkeä ottamaan positioita, sillä odotan mieluummin käteisen päällä seuraavaa laskua vaikka 2 vuotta kuin isken rahojani nyt peliin.
Minulla on kolme sijoituskohdetta, joista yksi, uraani, on ehkä akuutti.

Koska ajoittaminen on vaikeaa, otan seuraavat pari kuukautta lisää positiota uraanista. Tähtään +5000€ positioon ennen huhtikuuta, jolloin uraanille tärkeitä asioita voi tapahtua.
Kaikista kuukauden aikana käydyistä kaupoista näkee tätä positiointia (tuo ensimmäinen pilipaliosto, oli virheellinen, niitä sattuu).

Blogin jatko
Mietin uudelleen blogin suuntaan. Rakastan sijoittamista, mutta olen melko niche kohteista kiinnostunut, joten tiputan sitä pois.
Suuntaan mieluummin aiheeseen, minimalismi, joka on itsellemme ollut todella tärkeä. En viittaa tällä siihen, että "älä osta" vaan mieluummin; keskity vain siihen mikä luo onnellisuutta elämääsi. Meille se on ajankanssa ollut jatkuvasti vähemmän kulutus ja jatkuvasti enemmän perhe.
Se on ollut ajava syy alhaiseen kulutukseen ja samalla onnellisempaan elämään. Säästäminen on ollut jopa vahingollinen sivutuote, jonka uskomattoman voiman ja hyödyn olemme tajunneet vasta viime vuonna.
Eli paino tulee muuttumaan.

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Ylituottoja osakepoiminnalla

Aloitin sijoittamisen pienillä summilla hyvin nuorena, 13-14 vuotiaana. Luin Seppo Saariot, Kim Lindströmit yms. ja aloin lukemaan vuosikertomuksia 15-16 vuotiaana.

Olen käyttänyt valtavasti aikaa firmojen analysointiin. Kun analysoin esimerkiksi Wal-Martin luin kaikki vuosikertomukset 70-luvulta lähtien. Luin Sam Waltonin kirjan ja luin analyytikkojen analyysejä firmasta vuosien varrelta (jotka historia todisti aina pahasti pieleen menneiksi). Luin paljon ja pystyn sanomaan että ymmärsin Wal-Martin läpikotaisesti.

Mutta lopulta tämä ei antanut minulle kristallipalloa, jolla olisin pystynyt näkemään firman tulevaisuuteen.
Itse asiassa Wal-Martin kasvu oli niin systemaattista, että tulevaisuuden ennustus kasvusta olisi näyttänyt suurinpiirtein tältä:
Tästä "analyysista" tulee lähinnä mieleen Nassem Talebin Black Swan kirjassa esiintyvä kalkkunaprofessori, joka ennustaa historiaa hyödyntäen kalkkunapopulaation kasvua, juuri ennen kiitospäivää (thanks giving day).

Teinkin aikoinaan jokaisen firman kohdalla hypoteesin, jonka kirjoitin ylös. En halunnut vain sanoa "tämä firma on osta", vaan kirjasin ylös mitkä ovat ne kriittiset kasvun ja kannattavuuden ajurit. Monesti osuin "oikeaan", eli sijoitukseni olisi tuottanut paremmin kuin indeksi, mutta olin usein väärässä syistä, jotka johtivat parempaan tulokseen. Eli oikeasti hypoteesini oli väärä.
Tämä voi olla joidenkin mielestä nyanssia, mutta mielestäni on tärkeää tunnistaa se oliko oikeassa oikeasta vai väärästä syystä, sillä vain tämän ymmärtämällä pystyy tekemään realisisen päätelmän omista kyvyistään.

En pystynyt omakohtaisesti koskaan saavuttamaan osakepoiminnalla ylituottoja. (Toki näin hankittu ymmärrys eri bisneksistä, ansaintalogiikoista, yms. on ollut kätevää työelämässä, eli aika ei lopulta ollut huonosti käytetty.) 

Ylituottojen saavuttaminen sijoittamalla samoihin tuttuihin firmoihin kuin muutkin on vaikeaa, ellei mahdotonta. Markkinoilla on paljon fiksuja silmäpareja ja minulta puuttuu ylimielisyys sanoa että pystyisin näkemään vaikkapa Applen tulevaisuudessa jotain mitä tuhannet analyytikot eivät näe. Suomenkin kokoisessa maassa kaikki suuret firmat ovat useiden todella fiksujen ihmisten syynissä ja siksi harvassa on rahastot, jotka systemaattisesti indeksin voittaa.
Tähän myös pohjaa se kuinka analyytikot usein häviävät osakkeita valitseville kissoille ja apinoille. Kun selvästi väärin hinnoiteltuja yrityksiä ei ole, tuuri ja sattuma vaikuttavat enemmän tuottoihin kuin itseään kunnioittava analyytikko haluaa myöntää.

Mutta joku voisi lainata Warren Buffettia
"If I was running $1 million today, or $10 million for that matter, I'd be fully invested. Anyone who says that size does not hurt investment performance is selling. The highest rates of return I've ever achieved were in the 1950s. I killed the Dow. You ought to see the numbers. But I was investing peanuts then. It's a huge structural advantage not to have a lot of money. I think I could make you 50% a year on $1 million. No, I know I could. I guarantee that."
Jos harkitsetkin suoria osakepoimintoja, kannattaa muistaa kontekstina se että Buffett sanoo näin, siksi että pienellä salkulla voi ostaa firmoja, jotka ovat liian pieniä ja illikvidejä rahastoille ja monille ammattisijoittajille, eli mikro- ja nanocap firmoja.

Ylituottoja Mikrocap firmoilla!
Uskon ehdottomasti siihen että ylituottoja voi saavuttaa sijoittamalla microcap (>$300milj) firmoihin ja data tukee tätä.

Itse asiassa tuotot paranevat sitä mukaa mitä 1. vähemmän institutionaalisia omistajia firmoissa on ja 2. mitä vähemmän kauppaa osakkeilla käydään eli mitä illikvidimpi osake on. Tämä korreloi mukavasti sen kanssa, että mitä vähemmän silmäpareja firmoja tutkii, sitä todennäköisempää virheellinen hinnoittelu on.

Mutta ei niin nopeasti...
Kun menee sijoituskirjojen ulkopuolelle ja vaikkapa lukee Buffett Partnershipin vuosikertomuksia 1956-1965 tai kuuntelee esimerkiksi Mike Alkinin kertomuksia hänen ajoistaan short-side analyytikkona, näkee miten he ovat ylituottoja saavuttaneet.

Esim. Firma X valmistaa työkaluja. Työkalut alkavat menemään kaupaksi ja kasvua tuli 50% vuodessa. Nojatuolianalyytikot (piensijoittajat) alkavat hahmotella viivottimella kasvua, mutta systemaattisia ylituottoja saavuttaneet menevät suoraan kauppoihin. 
He puhuvat asiakkaiden, hyllyttäjien, hankintapäälliköiden yms. kanssa ja heille selviää että kauppoja ärsyttääkin että firma X ei olekaan onnistunut pysymään aikatauluissa kasvun takia ja hyllyt ovat joskus tyhjiä. Samalla X yrittää nostaa hintoja ja kaupat laittavat tilauksia jäihin. Ja kaikki tämä näkyy parin kvartaalin päästä negarina...mutta tätä ei saisi selville jos käyttää vain kaikkien saatavilla olevaa informaatiota.

Tämän esimerkin tarkoitus on vain näyttää se, että mikrocap kentässä piensijoittajalla on kaksi etua. 1. Vähemmän silmäpareja, jolloin väärin hinnoittelu on todennäköisempää ja 2. markkinoilta näkymätöntä informaatiota on saatavissa.

Ylituotot ovat näistä syistä mahdollisia, mutta jotta näitä tekijöitä voi hyödyntää täytyy olla valmis laittamaan valtavasti työtä ja aikaa analysointiin. Sen lisäksi on hyväksyttävä että aitoja loistavia tilanteita on todella harvassa. 
Kun Buffett sellaisen löysi, hän keskitti merkittävän osan portfoliostaan tilaisuuteen, sillä ei ole järkevää analysoida satoja yrityksiä, joista ehkä 1-2 on vahvoja ostokohteita ja sen jälkeen sijoittaa vain 2-4% salkusta näihin kohteisiin.

Nyt, jos hyväksymme oletuksemme, jotka toki voi kyseenalaistaa, seuraa kysymykset:
Olenko valmis sijoittamaan pääosin vain micro- ja nanocap yrityksiin ja tekemään merkittävästi työtä? Olenko valmis ottamaan yhteyttä kolmansiin tarhoihin ja yrittää löytää informaatiota, mitä markkinoilla ei ole helposti saatavilla? Ja olenko niin itsevarma omista kyvyistä ja taidoistani että olen valmis, loistavan kohteen löytyessä, keskittämään merkittävän osan portfoliostani tähän kohteeseen?

Vastaan kysymyksiin, Ei, ei ja ei.

Jos pääsit tänne asti ja olet hiukan pettynyt, ymmärrän sen täysin.

Halusin kuitenkin kirjoituksella osin laittaa jokaisen sijoittajan miettimään omaa sijoittamista. Miksi täsmälleen toimit kuten toimit? Jos olet osakepoimija, mikä on täsmälleen se syy miksi uskot voivasi tehdä osakepoiminnalla ylituottoja ja onko hypoteesisi looginen?
Omalla kohdallani hyväksyn yllä olevan hypoteesin ja siksi en näe itseäni tekemässä osakepoimintoja.
Minun keinoni sijoittaa ovat 1. fundamenttisijoittaminen (jos asia kiinnostaa lue ihmeessä tekstini kuparista tästä) ja muutoin 2. hyvin passiivinen ETF ja REIT sijoittaminen yhdistettynä 3. salkun painottamiseen eli käteispainon muuttamiseen syklin edetessä (ei ajoittaminen). 

lauantai 26. tammikuuta 2019

Voiko varallisuutta kasvattaa minimituloilla?

Voisin pyöritellä monia eri skenaarioita, mutta valitsen huonon tilanteen, jossa on keskiössä ihminen, joka on valmis tekemään elämäänsä muutoksia, Matti.

Matti on päättää vuosien toimeentulolla roikkumisen jälkeen ryhtyä siivoojaksi. Täyden kuukauden työskentelystä Matti tienaa 1400€ bruttoa. Matti on 30 vuotias. Hänellä ei ole velkaa, mutta ei omaisuuttakaan.
Matti asuu kaksiossa, jonka vuokra on 1000€. Hänellä on autonrämä, jonka jälleenmyyntiarvo on noin nolla. Matilla on myös pyörä. Matti asuu Espoossa.

Miten Matti saa elämänsä kuntoon? (#richsplaining)
Matin veroprosentti on verolaskurin mukaan 5,5% ja sivukulut 8,25%.
Matin netto kk tulot ovat 1214,50€. Toki pitää muistaa että lomarahat, jne. eli kuukautta kohden lomarahoja kilahtaa nettona noin 100€. Pyöristetään Matin nettoansiot 1300€/kk.

Menopuolella Matin kulut ovat liian suuret. 1000€ vuokraa + sanotaan 200-250€/kk kuluja autosta on kestämätön yhtälö. Jos Matti haluaa saada elämän kuntoon on autosta luovuttava.
Jos nyt nousee karvat pystyyn, mahdollisuus autottomuuteen on ainut pk-seudun hyvä puoli huonotuloiselle. Vastaava esimerkki pienemmästä kaupungista ei antaisi ehkä tätä mahdollisuutta (vaikka silti paras tapa on muuttaa keskustaan ja luopua autosta), mutta tätä kompensoi halvemmat vuokrat ja asunnot.
Matin on myös muutettava pienempään yksiöön. Espoo on onneksi täynnä alta 700€/kk kämppiä.

Matti muuttaa yksiöön, jonka vuokra on vesineen 700€. Matti saa tuloillaan yleistä asumistukea 162€/kk. Keskimääräiset nettorahatulot 1462€ yhteensä/ kk.

Vuokran jälkeen Matilla on 762€. Ruokakulut on typistettävä, mutta onneksi kotiruoka vihannespainolla on sekä terveellistä että halpaa, 300€* riittää Matille hyvin kaikkeen mitä kaupasta tarvitaan (sis. saippuat, WC-paperit yms.).
*Kuluseurannalla meidän kotitalouden (2 aikuista, 2 alle 3v lasta), kuluttaa kuussa noin 450€ näihin.

Uusien huonekalujen hankkimisen Matti saa unohtaa. Puhelin 2v käyttöajalla, liittymä, läppäri 3v käyttöiällä, pyykinpesukone 5v käyttöiällä = 75€/kk. Julkistaliikennettä Matti ei tarvitse kuin 2-3kk/v eli 25€/kk keskimäärin. Muita menoja (satunaiset yms) Matilla on 50€/kk.

Matin kokonaiskulut ovat 1150€.
Säästöön Matilla jää 312€/kk eli 3744€/v.

Ja nyt se nillitys myrsky! Mutta entä ulkomaanmatkat? Entä ravintolat ja elokuvat? Entä ne ja nämä. Ei. Matti on 30 vuotias ja persaukinen. Matilla ei ole mitään osaamista, millä voi tienata paremmin. Matin on turha kuvitella tuhlaavansa ennen kuin Matilla on oma asunto. Jos olet vasemmistohenkinen lukija, joka kokee että on helppo huudella haluan kertoa jotain omasta taustastani.

Kun opiskelin, elin hyvin pienessä kaksiossa 4-5 vuotta ystäväni kanssa. Minun huoneeni oli olohuone, johon oltiin teipattu lakana, joka eristi sen keittiöstä. Opintotuki ja sen aikainen surkea asumistuki riittivät minulle. Kun päädyin perustaja osakkaaksi ensimmäiseen firmaan tein töitä pitkiä viikkoja ja elin osia viikoista ystäväni sohvalla makuupussissa, jotta leikkaisin kulujani. Koska...olin persaukinen ja ainut tapa parantaa tilannetta on 1. nostaa tuloja ja 2. leikata kuluja.

Rehellisesti Matin ongelma on tulopuolella ja paras tapa korjata se on ottamalla viikonloppuihin keikkatöitä esim. järkkärinä tms. 150-200€ tähän kuvioon lisää kuussa on merkittävästi.

Mutta jos Matti ei ole kiinnostunut tästä voi Matti jatkaa kuviota 4 vuotta. Tämän jälkeen Matilla on kasassa 15000€ ASP tilille säästettynä ja Matti voi hankkia 150,000€ hintaisen asunnon.

Matti ostaa asunnon
Matti on yhä sinkku, joka on taloudellisesti vaikein tilanne mitä voi olla.
Matti voisi ostaa joko vanhemmasta asunnosta kaksion tai uudemmasta asunnosta yksiön. Kaksio varmasti olisi mukavaa elämänlaadulle, mutta mahdolliset korjaukset ja isommat vastikkeet ovat ongelma.

(Tässä esimerkissä on kyseenalaista kelpaako Matti silti näin suuren lainan saajaksi. Jos vastaus on ei, on Matin aika muuttaa muualle, esim. Jyväskylään*, jossa MOL:n sivujen mukaan löytyy runsaasti siivoustöitä ihan keskustasta! Tämä oikeastaan parantaa laskelmaa ja nopeuttaa Matin taloudellista vaurastumista, mutta pidetään Matti Espoossa ja sanotaan että Matti saa keploteltua kepulikonstein itselleen 126000€ lainan.)
*Joku voisi sanoa että on kohtuutonta vaatia ihmistä muuttamaan työn tai taloudellisen aseman parantamiseksi. Mutta se on moraalisin teko, minkä yksilö voi tehdä. Jokainen yksilö on lopulta vastuussa itsestään ja jokaisen pitää tehdä kaikkensa jotta pystyy seisomaan omin jaloin, ilman jatkuvaa muihin tukeutumista.


Matin budjetilla 30m2 140,000€ yksiö on hyvin realistinen. Hoitovastikkeet yms. pitäisi pysyä 150€ tasolla.
Matti on varovainen ja solmii 2% korkokaton lainalleen. Korot ovat 1. vuotena 210€/kk. Kokonaiskulut asumisesta Matilla ovat nyt noin 420€/kk (korot, vastikkeet, vedet, sähköt ja vakuutukset).
Matti ei enää saa asumistukea, mutta Matti on siitä ylpeä, sillä hän on askeleen lähempänä itsenäisyyttä.

Matin kulut ennen lainanlyhennystä ovat yhteensä 870€ ja lainanlyhennykseen Matilla jää 430€. Se on hiukan enemmän kuin lainan lyhennys on (126000/12/25=420€/kk). (Jos Matti haluaa pelata varman päälle, hän odottaisi vielä vuoden asunnon ostossa ja kasvattaisi omaa pääomaa.)

Matti on kärsivällinen. 5 vuotta asunnon ostamisen jälkeen Matti on systemaattisesti maksanut lainojaan. Toki Matti on ollut onnekas, koska hän ei ole kärsinyt pahoja takapakkeja, mutta näinhän suurimmalla osalla on.
5 vuoden jälkeen Matilla on lainaa yhä 100,000€. Mutta hänen oma pääoma on jo 40,000€. Hänen korkonsa ovat vähän kutistuneet ja vuodessa löytyy 500€ huvitteluun.

Huoh...okei eihän Matilla hyvin mene. Matti olisi voinut 1. hankkia ensimmäisten vuosien ajaksi kimppakämpän, joka olisi nostanut hänen kykyään säästää 100-200€/v, joka olisi tarkoittanut noin 7000€ isompaa pääomaa asunnon ostoon.
Hän olisi voinut etsiä myös mitä tahansa keikkatyötä viikonloppuihin. 4h/ viikonloppukin olisi 160-200€ lisää bruttoa/ kk ja tämä lisä tulo olisi voinut mennä suoraan elämiseen.
Jos hän olisi löytänyt partnerin, olisi taloustilanne muuttunut radikaalisti parempaan.

Mitä jos Matti olisi parisuhteessa?
Periaatteessa pariskunta olisi voinut tehdä saman, hyvin minimaalisilla menojen kasvulla. Vaimoni kanssa asuimme vuoden pienessä yksiössä hiukan yli 600e vuokralla. Alkupääoma ensimmäistä kaksiota varten oli nopeasti kasassa. 
Esim. lisäten kuvioon toisen 1400€/kk tienaavan, nousee kulut vain 300-400e/kk jolloin säästöön jää miltei 1200€/kk. Tämä tarkoittaa 14400€/v ja 21600€ 18kk säästämisellä.

Yksiön oston jälkeen pariskunta voi pitäen kulurakenteen ennallaan, maksaa 2 vuoden aikana 35500€ lainasta. Tämän 3,5 vuoden kulukuurin jälkeen pariskunnalla on noin 57000€ omaa pääomaa minimituloilla.
Tämä mahdollistaa pienen kaksion hankkimisen, kulutuksen kasvatuksen muutamalla ulkomaanmatkalla ja silti hyvän lyhennystahdin asuntoon.

Takaisin sinkku Mattiin
Mutta mutta mutta...Voin arvata millaisia vastaväitteitä tähän voi heittää. 
Mutta jos tulot ovat surkeat on vaikeaa kasvattaa varallisuutta, ellei ole valmis alentamaan elintasoa, sillä tulot-menot=varallisuuden kasvu.
Onneksi kaikki onnellisuustutkimukset osoittavat että kulutus ja onnellisuus eivät korreloi. Varallisuuden suurin hyöty puolestaan näyttää olevan se, että taloudellinen stressi laskuista yms. puuttuu eli varallisuus poistaa negatiivisesti onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Konkreetia on se että minimituloisella on tulopuolen ongelma, jota voi korjata keikkaduuneilla, puolisolla tai hankkimalla osaamista, josta maksetaan lisää, vaikka sitten oman toiminimen puitteissa.
Kulukuurilla saa kyllä asioita aikaan, mutta 9 vuoden jälkeen Matti lienee melko kyllästynyt tilanteeseensa. Sen pitäisi motivoida tilanteen korjaamista.

Kuitenkin se on varmaa että jos Matti olisi roikkunut samat 9 vuotta toimeentulotuella, olisi Matin elämä ihan samaa p*skaa mitä se oli aiemmin. Tämä tuskin Matin itsetuntoa nostaa ja epäilisin että 40 vuotiaat toimeentulotuella elävät tyhjätaskut eivät ole kuumintahottia parisuhdemarkkinoilla.


Keskituloisille helpoin keino näyttää olevan kulujen karsiminen, sillä jopa 2-3 vuoden kulukuuri voi muuttaa taloustilanteen niin radikaalisti että sen jälkeen voi siirtyä takaisin vanhaan kulutukseen ja talous on pysyvästi paremmalla jalustalla.

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Taloudelliset tavoitteet 2019

En ole koskaan tehnyt uudenvuodenlupauksia enkä ole koskaan innostunut budjeteista tai kovista tavoitteista, mutta 2019 vuodelle minulla on pienehkö suunnitelma.

Lyhyesti: Lyhennämme asuntolainaa noin 700€/kk ja säästämme sijoitussalkkuun 1800-2000€/kk. Nettovarallisuuden tulisi säästöjen kautta kasvaa noin 30,000-32,500€ 2019 vuoden aikana (*mutta sijoitamme samalla potentiaalisesti laskeviin osakemarkkinoihin, jolloin todellinen markkina-arvolla mitattu nettovarallisuus kehittynee hitaammin).

Poistaen kurssimuutokset tarkastelusta, meillä tulisi olla 2019 vuoden lopussa noin 160,000€ lainaa ja 140,000€ omaa pääomaa asunnossamme, sekä osakesalkussa 45,000€ + puskuria tilillä 5000€.

2020 tulemme luultavasti nostamaan lainanlyhennys tahtia, mutta yhä lisäämään noin 1500€ osakesalkkuun, eli nostamaan salkun sijoitetun OPOn noin 60-65t€ tasolle.
Tällä hetkellä pidän raa’asti 20% osakepainoa sijoitussalkussa. Kun kurssit laskevat ja lisäämme salkkuun käteistä, ostamme lisää osakkeita.

Esim. Salkussa on 4000€ osakkeita ja 16000€ käteistä (20-80). Osakkeet laskevat 10% seuraavan kk aikana ja me lisäämme samalla salkkuun 2000€ käteistä. Nyt salkussa on osakkeita 3600€ ja käteistä 18000€ edestä (16,6-83,4). Jotta osakepaino säilyy, pakottaa painotus meitä ostamaan 720€ edestä lisää osakkeita.
Mikäli osakkeet nousevat ja niiden osuus ylittää tätä kautta 20% en myy.
20% paino on vain tämän hetken sääntö, painotus muuttaa aikanaan. Sen tarkoitus on vain rajoittaa omaa ostokäytöstäni, johon lyhyellä juoksulla vaikuttaa emootiot, joiden pohjalta teen huonoja päätöksiä. Se on pakotettua kurinalaisuutta.


Koen että nyt on pitkään aikaan paras tilanne kerätä käteistä. En ole ennustaja, en edes viitsi käyttää fundamentteja yleisen talouden ennustamiseen, mutta käytän kahta oletusta 1. talous on syklistä ja 2. meillä on poikkeuksellisen pitkä, velanottoon nojaava nousu takana ja tästä johtuen seuraavan 1-3 vuoden aikana tuntuisi äärettömän todennäköiseltä saada iso lasku markkinoilla.

Sijoitus kartallani on kolme kiinnostuksen kohdetta:
Kulta ja hopea, joka tietyt hyvin spesifit ehdot ja tilanteet täyttäessään löytävät kaivosyhtiöiden muodossa (kuten U ja CU) tiensä salkkuuni. Allokaatio varaus noin 10,000€.
Uraani, jota ostan mielelläni opportunisesti lisää, mutta hyvin rajatusti ennen 232 päätöstä, jonka mutuilen olevan uraanibullien mielestä odotettua heikompi. Toivon ettei uraani pääse karkuun ennen yleistä kurssilaskua. Allokaatio varaus 10,000-15,000€.
Kupari, jota ostan vasta kun olemme seuraavassa taantumassa ja kuparin hinta laskee. Allokaatio varaus noin 20,000-30,000€.

Ja viimeisenä, mikäli yllä olevat eivät osu koukkuun, yleisesti hyviä osingonmaksajia ja big pharma yhtiöitä, sillä vanhenevat länsimaat eivät tule todellakaan käyttämään vähemmän lääkkeitä. Abbvie (löytyy mm. lasteni salkusta), J&J, yms. ovat hyviä esimerkkejä.

Kotitaloutemme huhtikuun tulot, menot, varallisuus ja velat 4/2019

Huhtikuu on hyvin samanlainen kulutukseltaan kuin kaikki muutkin kuukaudet. Ruokamenot laskivat normaalista "kiitos" viikon Noro-v...