perjantai 7. joulukuuta 2018

Haluatko kuulua vauraimpaan 1% väestöä?

Se on helppoa, tarvitset vain

1,4 miljoonaa euroa nettovarallisuutta.
Jos sinulle riittää top 10% kuuluminen, 600,000€ nettovarallisuus riittää kotitaloudellesi.
Pariskunta, jossa on kaksi työssäkäyvää aikuista, jotka tienaavat keskimäärin 1685€ bruttona kuukaudessa/ nassu pääsee 38,300€ vuotuisiin käytettävissä oleviin rahatuloihin. Tämä on Suomen kotitalouksien keskiarvo.

Tämä tarkoittaa että kotitalouden rahatulot ovat noin 3060€/kk.
Meidän perhe (2 lasta ja 2 aikuista) kuluttaa kuukaudessa noin 1300-1350€ juokseviin kuluihin (sis. hoitovastikkeet, sähköt, vedet, vakuutukset, ruuat, vaatteet, elektroniikan, korot, yms.).
Asumme 2017 valmistuneessa rivitalokolmiossa Espoossa. Asuntolainamme lyhennyseräksi riittäisi 830€. Tämän jälkeen meillä jäisi säästöön/ sijoituksiin vielä 860€, jos tulomme olisivat 3060€/kk.
Tämä tarkoittaa että investoisimme 860+830=1690€ kuukaudessa eli investointiasteemme olisi 55%.

25 vuoden kuluttua asuisimme velattomassa asunnossa, jonka käyttöikä on vielä pitkä ja riippuen sijoitustuotosta, meillä olisi kasassa sijoitusomaisuutta ripiät alta miljoona euroa. Olisimme, hiukan riippuen sijoitusten tuotosta, jo hyvin lähellä top yhtä prosenttia ja olisimme jo vuosia kuuluneet varakkaimpaan kymmenykseen, lähes riippumatta sijoitustemme tuotosta.

Lisätään korkeaa säästöastetta 5 vuotta ja olisimme helposti varakkaimmassa prosentissa.
Ja tämä, rehellisesti sanottuna, alhaisilla tuloilla.

Keltaisella olevalla alueella kuulut top 10%, vihreällä top 1%.

Seuraamme toki joukkoa sääntöjä
1. Ei autoa. Sanon tämän heti alkuun. Auton kokonaiskulut ovat helposti 400-500€/kk (sisältää arvonalenemisen, ei hankinta kuluja. Elinkaariajatteluun arvonaleneminen on ainut relevantti tekijä). Jos autoilet 20 vuotiaasta 70 vuotiaaksi auto tulee maksamaan sinulle (verrattuna sijoittamiseen 6% tuotolla) 1,7 miljoonaa euroa. Hyvää autoilua. Jos kuitenkin auto on välttämättömyys, nosta tulojasi 450€/kk ja yhtälö toimii taas.
2. Emme osta niin kallista asuntoa kuin mahdollista, emmekä vaihda heti kalliimpaan kun meillä on mahdollisuus siihen. Suomalaisten kotitalouksien mediaanivarallisuus on 107t€. Pk-seudulla pariskunta puolestaan maksaa kevyesti 150-200t€ korkoja elämänsä aikana. Vaikka vertaan omenoita päärynöihin, on yhtälö järjetön!

Nillittäjille
Haluat lomailla ja nauttia elämän mukavuuksista ja kulutuksen leikkaaminen ei vain ole mahdollista. Tämä on minulle täysin ok. Joko 1. nosta tulojasi tai 2. lopeta valittaminen jos varallisuutesi ei kasva. Jos et ole valmis tekemään tarvittavia uhrauksia tulojen nostamiseksi, etkä ole valmis leikkaamaan kulutustasi on absurdia valittaa huonosta taloudellisesta tilanteesta. Tulot-menot=varallisuuden kasvu.
Tai 3. löydä asioita joista aidosti nautit ja jotka eivät maksa mitään. Onnellisuus ja kulutus eivät korreloi. Talouden vakaus ja se, että laskuista, yms. ei tarvitse huolehtia koskaan, puolestaan korreloi.

Paras varallisuuden ennustaja ei ole tulot, ei koulutus, ei työsi, eikä älykkyytesi. Se on säästöasteesi. Ja tiedätkö minkä ikäisiä Suomen varakkaimmat 10% ovat? +50 vuotiaita.

keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Tämä on ainutkertainen 10X mahdollisuus!

En anna sijoitussuosituksia

Kupari on 10X mahdollisuus
Kupari on infrastruktuurille välttämätön metalli. Ilman sitä moderni yhteiskunta ei toimisi, mm. sähköverkkomme rakentuu kuparin varaan. Kuparin kysyntää ajaakin tällä hetkellä Aasian modernisaatio ja vaikka Aasiassa kasvu hidastuisi, kuparia tarvitaan yhä valtavasti. Kuparin kysyntä tulee myös potentiaalisesti räjähtämään, mikäli sähköautojen penetraatio nopeutuu, sillä silloin länsimaiden infrastruktuuria on päivitettävä merkittävästi ja kuparia ilman tämä ei tapahdu. Kupari on 2000-luvulle mitä öljy oli 1900-luvulle.

Kuparin kysyntä on kasvussa ja tarjonta laskussa
45% primaarisesta kuparista tulee 20 maailman suurimmasta (ja milteinpä vanhimmasta) kuparikaivoksesta. Tiedämme että niiden grade (kuvaa paljonko puhdasta kuparia saadaan kuparimalmista, esim grade 2% = 20kg kuparia tonnista kuparimalmia) laskee ja resurssit hupenevat.
Uusia kupari löytöjä on tehty myös poikkeuksellisen vähän:

Ja uusia kaivoksia, varsinkin suuria kaivoksia on avattu aivan liian vähän. Uutta tuotantoa ei tule markkiolle edes sen vertaa että poistuva tuotantokapasiteetti pystyttäisiin korvaamaan.
Tämä johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa lähitulevaisuudessa kuparin kysyntä nousee samalla kun tarjonta kutistuu.
Tarjontaa on myös vaikea nopeasti korjata. Uusien löytöjen tekeminen on hidasta ja löydön kartoituksesta, luvitukseen ja kaivoksen rakentamiseen on +15 vuoden prosessi. Nopeimmillaankin valmiiksi luvitettujen kaivosten rakentaminen kestää useita vuosia ja suurin osa tässä vaiheessa olevista resursseista (löytö on tehty ja luvitus on kunnossa) vaatii merkittävästi korkeamman kuparin hinnan, tullakseen rahoitetuiksi.

Kupari grade on laskussa
Josta päästäänkin teknisempään osaan, kuparin grade on laskussa (samoin kuin nikkelin, sinkin, yms. metallien). Tämä johtuu puhtaasti siitä että olemme käyttäneet loppuun planeettamme helpoimmin hyödynnettävät raaka-aine varainnot.
Okei, mitä tämä tarkoittaa?
Pauna on noin 453grammaa. Tonni kuparimalmia on paunoina 2200lbs (1000/.453=2200).
Jos yleinen grade on 1,2%, saadaan tonnista kuparimalmia 2200*1,2%=26,5 paunaa kuparia (CU).
CU:n hinnan ollessa $2,5/ pauna on tonni kuparimalmia 2200*1,2%*$2,5=66$ arvoinen.
Yhden tonnin prosessointi ja logistiikka maksaa noin 15$. Itsessään tonnin louhiminen maksaa 4-8$. Hallinto, kaivoksen ylläpito, yms. voivat viedä 10$ tonnilta.
Eli minimissään tonnin käsittely on pelkästään vaihtuvien kustannusten osalta 30$ luokkaa.
Ja toki kaivoksen rahoittamiseen kuluu satoja miljoonia tai yli miljardi $ ja tälle summalle pitäisi maksaa korot ja investoinnin pitäisi tuottaa sijoittajille.

Koska kuparin grade on kuitenkin laskenut ja laskee yhä (ja lasku on todella nopeaa) alkaa tonnikohtaiset tuotot laskea myös dramaattisesti. 0,72% grade tarkoittaa = 39,7$ liikevaihtoa tonnilta kuparimalmia ja äkkiä kaivoksia ei kannata rahoittaa.
Potentiaalisten uusien kaivosten grade on enää 0,3-0,5% ja 0,3% grade on lähitulevaisuuden realiteetti.
0,3% grade tarkoittaa sitä, että yhdestä tonnista kuparimalmia saa irti vain 6,6 paunaa kuparia. Jotta 30$ minimi juoksevat kulut voisi rahoittaa tarvitaan vähintään 4,5$ kuparin hinta. Jotta kaivos oikeasti kannattaisi rahoittaa, tarvitaan merkittävästi korkeampi hinta.
Jos kuparin hinta ei nouse merkittävästi, kuparin tuotanto jatkaa laskuaan ja tämä on mahdoton tilanne. Toisaalta kuparin hinta itsessään on yleensä vain pieni osa infrastruktuuri projekteja, jolloin hinnan 2-3 kertaistuminenkaan ei juuri luo eroja infrastruktuuriprojektien kokonaishinnoille.

Tämä on toki tiivistys ja yksinkertaistus fundista, mutta punainenlanka on että fundamentit kuparin nousulle ovat todella vahvat ja tämä tarkoittaa minulle että pitkän aikavälin sijoitus kupariin, on todella rajattu riskien suhteen.

Keissi esimerkki Excelsior mining
En kuitenkaan usko että keissi puhtaaseen raaka-aineeseen sijoittamiseen on vahva. Mutta kuparikaivosyhtiöt, ne ovat X10 mahdollisuus.
Excelsior (MIN) on juuri 1. vaiheen kaivoksen rakentamiseen rahoituksen saanut kuparikaivosyhtiö, jonka kaivos rakentuu USA:han. Kaivoksen käyttöikä on minimissään 24 vuotta ja AISC (all-in sustaining costs, joka pitää sisällään hallinnon, louhinnan, prosessoinnin ja kaivoksen ylläpidon, yms.) on 1,23$ paunalta (tämä yksinkertaistettuna tarkoittaa että kuparin ollessa esim 2$ paunalta, tekee MIN 2-1,23=0,77$ paunalta EBITDAa). MIN:n reservit ovat huippuluokkaa sekä kooltaan >5000Mlbs ja edullisuudeltaan. AISC on kuparikaivoksien parhaassa kymmenyksessä. Ja MIN tulee tuottamaan parhaimpina vuosinaan 125Mlbs kuparia vuodessa.
Jos kuparin hinta pyörii 3$ tienoilla on MIN:n kyky luoda kassavirtaa huikea 1,77$ paunalta, joka tarkoittaa 221miljoonaa$ kassavirtaa. Kuparin hinnan noustessa 1$ nousee MIN:n kassavirta nousee 125miljoonaa$. Tämä 160miljoonan$ markkina-arvoiselle yritykselle. Tämä ajatusleikki on miltei absurdi. 5$ kuparin hinnalla puhumme 470miljoonan$ kassavirrasta ja P/E:n ollessa kymmenen, 4,7miljardin markkina-arvosta eli 29 kertaa nykyinen markkina-arvo...mutta jätetään tämä ajatusleikki sikseen.
Punainenlanka tässä on se, että kuparikaivosyhtiöt toimivat uskomattomalla vivulla kuparin hintaan nähden. *Disclaimerina pointtini ei ole sanoa että junior mining yhtiöt ovat se preferoitava sijoitusinstrumentti, junior (pienikaivosyhtiö) on vain helpoin esimerkki.

Taantuma on tulossa
Seuraava on täysin spekulatiivista arvailua. Oletan että kuparin nousupaine näkyy vasta 3-5 vuoden jänteellä. Uskon myös että ennen tätä saamme taantuman, jo ihan vaikka sen takia, että muutoin tämän hetkinen nousu olisi historian ylivoimaisesti pisin (ja "this time is different" näkemyksen kantajat ovat AINA väärässä).
Koska kuparia ostetaan lyhyillä sopimuksilla spot markkinoilta, ei pitkän juoksun fundamenteilla ole tippaakaan väliä kuparin päivittäiselle hinnalle. Hinta on riippuvaista tämän hetken kysynnässä ja kysyntä romahtaa hetkellisesti taantumassa.
2008 kupari romahti hetkellisesti yli 4$ hinnasta alle 1,5$ hintaan. Ja entä kuparikaivosten markkinahinnat?
Alla olevassa esimerkissä olen valinnut Lundin mining kuparifirman koska se on 1. vakavarainen ja 2. se on largecap kaivosfirma, jonka markkina-arvo oli yli 10 miljardia 2008.

Lundin kävi 15,35$ hinnassa 2008 ja laski alimmillaan 0,73$ 2009. Tämä on yli 95% lasku, koska kuparikaivokset ovat täsin linkittyneitä kuparin hintaan. Ja kyseessä on iso ja vakaa toimija. Pienemmillä toimijoilla volatiliteetti on rajumpaa.

Hypoteesini on että taantumassa kupari laskee jälleen, kuten se aina laskee. Kuparin lasku aiheuttaa merkittävän romahduksen kuparikaivosyhtiöiden markkina-arvoihin ja tämä lisää eksponentiaalisesti potentiaalista upsidea.

Miten tulemme sijoittamaan
Tulemme rakentamaan listan, jossa on noin 50-100 kupariyhtiötä, joista valikoin mielestäni parhaimmat 10 tärkeimpinä kriteereinä alhainen AISC (kuparin tuotantokulut), jolloin firma voi toimia pitkään alhaisillakin kuparinhinnoilla ja pitkä kaivosten toiminta-aika, jolloin operationaalinen riski on minimaalinen ja pystyn pitämään markkinoilla kärsivällistä rahaa kunnes fundamentit tekevät työni (i.e. en ole riippuvainen siitä tapahtuuko kuparin nousu 2v vai 5v päästä). 
Kuparifirmojen koko ei ole kriteeri. Löydän helpoiten small-cap kuparikaivoksia nyt, mutta olen luottavainen että Lundin mining:n kaltaiset laatuyhtiöt tulevat myös ostotutkalleni. Viimeisenä väylänä sijoittaa mainitsen royalty firmat, jotka rahoittavat kymmeniä projekteja, mutta ottavat vastineeksi tietyn osan tuotannosta.
Tulemme myös hajauttamaan sijoituksemme ajallisesti*, painottaen kuukausia, jolloin kupari on jyrkässä laskussa, mutta alamme hankkimaan pieniä positioita jo nyt.
Jotta tämä on mahdollista, tarvitsemme käteistä ja meillä on kyky varata tähän projektiin vähintään 30t€.

*Olen itse nuorempana sijoittanut fundamenteilta heikkoon keissiin, jossa ostin yhtä kaivosyritystä hajauttamatta raaka-aineen muihin valmistajiin ja ostin koko potin kerralla. Hävisin 95% sijoituksestani ja ansaitsin tappioni. Älä ole yhtä tyhmä kuin minä olin. Jos päätät että kupari voisi toimia sinulle, hajauta ajallisesti ja useaan alan toimijaan. Leikkaa operationaalista riskiä ja luota trendiin. Ja valitse toimijoita, joiden kassa ja kustannuspuoli on sellainen että vaikka nousu olisi pitkän matkan päässä, voit istua ja odottaa. Jos nousu tulee vaikkapa vasta 8 vuoden päästä (vaatisi pitkän ja jyrkän laman), on kuparin hinnalla vielä suurempi nousupaine ja tuottopuoli kasvaa.

Olemme potentiaalisesti all-in kuparissa!
Kaikki tietävät että hajauttaminen on pakollista ja tällaiset "spekulaatiot" ovat super riskisiä.

Todellinen riski ei ole beta, ei sharpen luku, eikä mikään höpölöpö vaan se onko fundamentit puolellasi (kyllä) ja onko minulla oikeasti kärsivällistä rahaa (kyllä), jonka ansiosta voin istua mahdollisuuden päällä.
Kohtaan kuparin (ja varsinkin uraanin, jossa on monimutkaisempi, mutta hyvin samanhenkinen keissi) kohdalla eniten sellaista "kuulostaa tosi riskiseltä" repliikkiin. Sanoisin että tutustukaa fundamentteihin. Tietämättömyys ei korreloi riskin kanssa.

Puolestaan all-in pohjautuu vain siihen että pystymme säästämään vuodessa dokumentoidusti +35t€ käteistä. Positiomme on siis 1 vuoden säästöt ja tämä suhdeluku on oleellinen konteksti sille mikä on todellinen riskimme.
Meillä on myös asunto, jossa voimme asua tarvittaessa "ikuisesti" ja rahan menetys ei vaaranna sitä, että asuntomme on hyvin lyhyessä ajassa velaton. 

Jotta voit saavuttaa merkittävästi markkinoista poikkeavia tuloksia sinun täytyy tehdä jotain merkittävästi yleisistä markkinoista poikkeavaa, joka tarkoittaa kontraamista.
Olemme 30 vuotisen supersyklin pohjalla. Nikkeli, uraani, kupari, sinkki, yms. inventaariot ovat pitkän aikavälinsä pohjissa ja näistä uraani ja kupari ovat ehdottomat suosikkini. Raaka-aineet ovat poikkeuksellinen mahdollisuus seuraavalle 5 vuodelle.


Huh, sellainen oksennus tähän päivään. 

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Marraskuun tulot, menot ja varallisuus 11/2018

Sinä aikana kun olemme seuranneet talouttamme meillä ei ole koskaan jäänyt yhtä vähän säästöön kuin tässä marraskuussa. Syynä tähän olivat erinäköiset talvivaate hankinnat ja toisaalta tulojen osalta meille "normaalit" satunnaiset erät, kuten erinäiset hallituspalkkiot ja vastaavat, joita osuu miltei joka kuukaudelle.

Tulojen
osalta en avaa täysin tulojakaumaa, koska kyseessä on kotitaloutemme tulot ja päädyimme vaimomme kanssa siihen, että hänen palkkaansa ei saa laskettua auki.
Nettorahatulot yhteensä 3626,60€

Menot
Korot 75,2€
Vaatteet ja sisustus 436,00€
Elintarvikkeet ja päivittäistavarat 361,40€*
Sähköt 87,60€
Yhtiövastikkeet 323,10€
Puhelinliittymät, yms. 50,10€
Liikkuminen 4,20€**
Menot yhteensä 1387,80€

Menot Vs. köyhyysraja
Köyhyysraja Suomessa kotitaloudelle, jossa on 2 alle 13-vuotiasta lasta ja 2 aikuista on 2489€.
Vertaan kulutustamme köyhyysrajaan ehdolla, jossa lisään menoihimme asuntolainamme minimi lyhennyksen (25v lyhennysaika, joka on selvästi meidän lyhennysaikaamme pidempi, 200t€ velkaosuudella). Tällöin kulutuksemme on 667€ lyhennys + menot (1387,80€) = 2055€.
Kulutuksemme oli marraskuussa 434€ eli 17,4% alta köyhyysrajan.

Säästöasteemme oli 61,7%

Nettovarallisuutemme kasvoi 2144€, eli merkittävästi vähemmän kuin normalisoituna kuukautena. Lainoja emme lyhentäneet, tulemme kasvattamaan käteispositiota 30-40t€ alueelle seuraavina kuukausina sijoittamista silmällä pitäen.

**Liikkumisen kustannus syntyi, koska yhä katkerana ;) jouduin nappaamaan seutulipun kun pyöräni rengas hajosi jälleen Pasilassa...ja jälleen hajotettuun alkoholipulloon.

*Ruokakulumme ovat joskus häiritsevän pieniä. Valmistamme kaikki ruuat itse ja syömme todella aasialaispainotteista ruokaa, jossa lihan osuus on yleensä pieni ja massa tulee kasviksista, yms. Käytämme myös proteiinin korvikkeena linssejä ja papuja. Juomme kahvia ja vettä. Emme juo mehuja tai maitoja.
Esimerkki lihapitoisesta ruuasta (en ole kokkausblogaaja, eli tämä on vain kustannuksia):
Annoksia aikuisille (lapset söivät myös, mutta en laskenut heitä) 10kpl.
Kokonaiskustannus 15,85€
Annoskustannus 1,59€ (tämä on kalleimpia ruokia mitä syömme, köhköh)

Hoisin possu kaalilla
800g kasleria 6,4€
600g porkkanoita 0,90€
1 paprika 0,8€
1 chili 0,15€
Valkosipulia 0,15€
1 kaali 2,6€
1 töllki ananasta 0,85€
Riisi 1,5€
Mausteet 2,5€ (maapähkinävoi, etikka, soija, kumina ja korianteri siemeninä, pippuri, fariinisokeri, suola, sambal oelek, jne.)







maanantai 26. marraskuuta 2018

Sijoitusstrategiamme osa 1 - käteinen on kuningas

Vaurastumisen resepti minulle on
1. pitää korkea säästöaste (tulot-menot=varallisuuden kasvu), mitä suuremmat tulot, sitä alempi suhteellinen säästöaste voi olla,
2. maksaa velkaa pois nopeahkolla tahdilla ja pitää velkaisuus pienenä (jopa maksutahtia oleellisempi on alhainen velkaisuus, joka meillä ei vielä täyty) ja
3. sijoittaa säästöt, ja luoda passiivista tuloa.

Yleisesti suosin linjaa a) tapa velka ja b) aloita vasta sitten sijoittaminen. Olemme tehneet näin viimeiset 3,5 vuotta todella systemaattisesti.

Nyt kuitenkin teemme hiukan muutosta ja hidastamme hetkellisesti asuntolainan lyhentämistä (10v lyhennystahdista) ja kumuloimme käteistä seuraavien kuukausien aikana, jotta käteispositiomme nousee +30t€ ja tämän jälkeen nostamme käteispositiota noin 1500€/kk.

Minulle on irrelevanttia onko taantuma kulman takana...
....mutta markkinat ovat yhä syklisiä ja meillä on takana historiallisen pitkä nousu, jota ovat ruokkineet 0% korot ja velka.
USA: yritysten velat 1955-2018
Lyhyesti ajatteluni menee näin. Sovitaan että nousu jatkuu 3 vuotta (en usko että jatkuu) ja kurssit nousevat vielä 30%. Hyödyn tästä vain jos onnistun ajoittamaan myyntini kurssihuippuun. Siispä keissi upsidelle on heikko.
Downside on puolestaan kurssien selvä laskeminen:

Kurssilaskut eri taantumissa
Pidän käteistä loistavana optiona. Jos säästän esim. 50t€ käteisposition, on tämän position hinta asunolainan korko, eli muutama sata euroa/v. Mitä kauempana taantuma on, sitä kauemmin voin kumuloida käteistä ja sitä arvokkaampi optioni on. Kun kurssit laskevat* voin ostaa merkittävän halvalla haluamiani kohteita.

(*tämä on määrittely kysymys, mutta sanotaan esim. 200 day moving average S&P500 suuntaa alas ja osakkeet -30% huipusta. Aika helppo todeta objektiivisesti että kun nämä ehdot täyttyvät, markkinat ovat laskussa. Tässä tilanteessa kyse ei ole ajoittamisesta vaan objektiivisen faktan toteamisesta.)

Jos olisin all-in osakkeissa, alentaisin saman hypoteesin pohjalta osakepainoani (oli salkkuni osakkeet kuinka aliarvostettuja ja tarkkaan valittuja tahansa, taantumassa korrelaatiot lähestyvät yhtä). En tekisi tätä ajoitusmielessä, vaan puhtaasti up- ja downside riskien takia. Kun upside kutistuu ja downside riski kasvaa, nousee käteisoption arvo.
En myöskään todellakaan realisoisi kaikkea, vaan riippuen yleisestä arvostustasosta nostaisin pikkuhiljaa käteispainoa 25% hujakoille, jolloin hyödyn noususta, mutta minulla on optio laskun varalta. Tasapainotukseenkaan ei suoranaisesti tarvitse edes myyntiä, sen voi tehdä pumppaamalla salkkuun käteistä säästöistä, mutta en olisi all-in.

Tavoitteena varojen moninkertaistaminen
Riskinottakykyni on melko korkea, koska pystymme vuosittain säästämään +30t€ aika helposti. Jos menetämme kaiken, pystymme säästämään summan nopeasti takaisin ja vaikka se kirpaisee, taloutemme ei vaarannu tästä. Tämä on todella tärkeää kun mietin strategiaani...

...koska se miten tulen hyödyntämään käteistä eroaa merkittävästi normaalista. Kirjoitan aiheesta lyhyen tekstin, mutta koen sen melko irrelevantiksi.

Punainen lanka on että kumuloimme käteistä, sillä koemme sen optiona, joka laskun tullen mahdollistaa merkittävän arvonnousun ja 0% korkojen ympäristössä ei maksa meille juuri mitään, eli käteisen upside on meille suuri ja downside pieni.

Viimeinen sana holdareille
Yksi klassisia sijoittajien hokemia "faktoja" on että holdaaminen on paras strategia. Mutta tiedätkö mihin holdaajia spesifisesti verrataan näissä tutkimuksissa eli mikä on holdaajan verrokkiryhmä?
Verrokkiryhmän valitseminen on todella vaikeaa, mutta yleisesti se on jonkin asteinen ryhmä aktiivisijoittajia, joiden osakeportfoliolla käydään paljon kauppaa.

Entä pystytkö nimeämään yhtään menestynyttä holdaajaa? Jos ajattelet Warren Buffett, tutustu siihen mitä ja miten BH oikeasti toimii ja lue myös Buffettin rahaston vuosikertomukset ajalta ennen BH:ta. Buffett ei ole holdaaja, varsinkaan all-in holdaaja.

Simuloin paljon excelillä. Voin simuloida (post hoc) lukemattomia strategioita, jotka voittavat holdaajan verot huomioiden, käytännössä lähes jokaisella historian pätkällä. Yksi toimivin ja helpoiden simuloitava sellainen on nostaa käteispainoa hiukan kun kurssit nousevat ja pörssin (S&P500) P/E nousee yli 24 ja vastineeksi ostaa takaisin kun P/E laskee alle 15 (tai jos haluaa kikkailla, kun P/E nousee yli 80 ja moving 200 day average on laskussa).

Sen lisäksi että tällainen, nostan hiukan käteispainoa kun pörssi on kallis strategia 1. näyttää parantavan tuottoa ja 2. alentaa riskiä, varsinkin osakepoimijoilta.

maanantai 19. marraskuuta 2018

Miten kasvatamme lapsiamme rahankäyttöön?

Meillä ei ole vielä lapset siinä vaiheessa, että he kuluttaisivat rahaa itse. Vanhin on tällä hetkellä 2v ja 10kk, mutta uskon kaikessa etukäteen suunnitteluun ja se miten lapsia kasvatetaan ja millaisia arvoja heihin halutaan iskostaa on suunnittelun arvoista.

Se milloin aloitamme talouskasvatuksen on epäselvää, mutta tiedämme aloittavamme sen lapsillemme hyvin varhaisessa vaiheessa, kehitysasteen sen salliessa.

Pohjana tiedämme että mitä abstraktimpaa raha on sitä huonompia ihmiset, sekä aikuiset että lapset, sen kanssa ovat. Tiedämme myös että emme halua hemmoteltua lasta, joka nillittää kun ei saa uusinta omenapuhelinta.

Joten annamme taloudesta vastuun lapsellemme.
Tulemme pitämään jatkuvasti ison määrän 1€ kolikoita, jotka joka viikko isketään pöydälle kasaan, joka iän myötä kasvaa (kuten kasvaa vastuutkin). Tämän jälkeen lapsi saa jaotella rahansa eri kategorioihin: kulutus, säästäminen, laskut ja hyväntekeväisyys.

Toki on pitkä lista hankintoja, joita tulemme tekemään lastemme puolesta, mutta ne vaihtelevat iän myötä, joten tilansäästöksi skippaan ne.

Esimerkkinä 10 vuotias

Annetaan lapselle 100€/kk (lapsilisä), joka tarkoittaa 25 euroa  viikossa. Tuo 25 euroa isketään joka viikko pöydälle samana päivänä.
Lapsen vastuulla on omat pelit, kulutus, puhelin ja laskuna puhelinlasku (sanotaan 20€/kk).
Hän voi jyvittää esim 5€ viikossa laskuihin, tai hän voi jättää laskut kuukauden viimeiselle viikolle, jolloin maksaa kerralla koko laskun 20€, jätteän muihin kuluihin vain 5€. Toki hän saa jättää laskun silloinkin väliin ja skipata täysin seuraavan viikon, koska kyllähän maksuun tulee lisätä maksumuistutus 5€ ja silloin vanhemmat toimivat ystävällisinä ulosottajina.
Hän saa vapaasti olla säästämättä, mutta kun hänen puhelin hajoaa, alkaa tiukka säästäminen (tai hän voi käyttää kaapissa aina olevaa ns. kämäpuhelinta). Jos hän päättää säästää 1000€ uusimpaan omenapuhelimeen, go for it. Se tarkoittaa 10kk ilman mitään kuluja. Tai ehkä jokin, paremmin omaa kulutuskykyä palveleva puhelin, sitten kuitenkin toimisi paremmin.
Jos hän haluaa mennä kahvilaan, jotta saa napsittua instaan kuvia, jälleen go for it.

Joka viikkoisessa rahanjyvityksessä käydään myös läpi mihin raha meni. Hyvässä hengessä toki. Minua ei kiinnosta arvostelu tai pään puistattelu, vaan mahdollisuus keskusteluun jos lapsi haluaa asioista keskustella. Haluan että lapsi voi tehdä lopulta todella turvallisesti kaikki mahdolliset virheet ja että häntä harmittaa tänään, jotta häntä ei tarvitsisi harmittaa aikuisena. Haluan myös nähdä näiden tilanteiden avulla lapsen ajattelun kehityksen ja kyvyn kantaa vastuuta.

Talouskasvatuksen puute on todella iso laiminlyönti lasten kasvatuksessa. Idea, että lapselle rekisteröityisi vanhempien selitys siitä että "puhelin on kallis", ei toimi. Se ei yksinkertaisesti rekisteröidy, ilman omaa kokemusta, eikä ole kasvatusta vaan sättimistä
Mallimme on aika yksinkertainen, mutta se pyrkii konkretisoimaan rahan, pakottaa suunnitteluun ja mahdollistaa virheiden tekemisen, vaikkapa kun uusi peli, joka olisi pakko saada juuri nyt on ulottumattomissa, koska mitään ei ole säästössä. Ja ennen kaikkea mahdollistaa avoimen puhumisen taloudesta lapsen kanssa.

Uskon että monen mielestä tämä kuulostaa "kovalta", mutta minun piti säästää 25% lapsuuden kodin televisiosta, jotta sain katsoa sitä. Minulla ei ole asiasta traumoja. 
Nyt haluan vain parantaa systeemin 2.0 versioon.

Ja nyt, mielipiteitä (ja toki parempia toimintatapoja pöytään)?

perjantai 16. marraskuuta 2018

Paras tapa jakaa perheen talous...

...on olla jakamatta sitä.

Meillä ei ole omia pankkitilejä, varoja, säästöjä, menoja tai tuloja. Meille kaikki on yhteistä, jopa mahdolliset perinnöt, yms. Emme ole kaksi erillistä taloutta, jotka asuvat saman katon alla. Olemme yksi talous. Kuulumme ehdottomasti vähemmistöön ratkaisumme kanssa, mutta koska olen saanut kysymyksiä aiheesta selitän lyhyesti miten hoidamme talouttamme.

Lähtökohtana taloudessamme on täysi luottamus toiseen ja yhteiset taloudelliset tavoitteet: taloudellinen vapaus, velattomuus ja niin paljon säästöjä, että pystymme elämään passiivisilla tuloilla 50 vuotiaina. Ja toki tavoite elää loppuelämämme yhdessä, jolloin tulee kysymys, miksi edes jakaisimme varojamme?

En koe että haluaisin elää parisuhteessa, jossa taloudelliset tilanteemme olisivat erilaiset ja joissa esim. ostelisin rakkauden osoituksena vaimolleni koruja merkkipäivinä.
Kun vietämme juhlia, kuten hääpäivää päätämme yhdessä mitä teemme ja siinä missä maksamme, myös nautimme esimerkiksi illallisen yhdessä ja täysin tasa-arvoisina. En juokse ostamassa koruja ja helyjä, koska 1. maksaisin ne yhteiseltä tililtämme ja 2. jos vaimoni haluaa koruja, hän voi itse sellaisia vapaasti tililtämme ostaa.

Arjessa seuraamme kulutustamme, mutta emme seuraa toistemme kulutusta. Emme mieti mitä toinen on ostanut ja onko hän oikeasti "tarvinnut sitä". Oikeastaan kannustamme toisiamme kuluttamaan, olemme vain helve**n huonoja siinä. Ja loppujen lopuksi, koska yritämme aina tähdätä yhteisen taloutemme parantamiseen, tiedän aina että se kulutus mihin toinen päätyy, on tarpeellista tai sellaista, joka tekee toisen onnelliseksi.

Emme siksi myöskään käy keskusteluja siitä "saammeko" ostaa jotain itsellemme. Saamme tehdä käyttää rahaa vapaasti. Luotamme vain puolin ja toisin että lopulliset taloudelliset päämäärämme ja parisuhteemme tärkeys estävät turhan kulutuksen.
Siinä se. Aika yksinkertaista.

Avioerojen johtava syy on raha-asioista riitely. Me emme riitele niistä. Lähes kaikki avioliitot solmitaan yhä ilman avioehtoa, joten avioeron sattuessa avioliitossa hankittu varallisuus jaetaan kuitenkin puoliksi, en siis yksinkertaisesti näe miten avioliitto hyötyy varojen erottelusta.

Joten haluankin heittää pallon lukijalle. Jos elät avioliitossa, jossa erittelette varanne (mutta teillä ei ole avioehtoa), miksi teette näin? Haluan provosoida ja sanoa, että lähes kaikki selitykset ovat mielestäni aina lopulta kiteytyneet luottamuspulaksi ja kyvyttömyydeksi keskustella ja päästä sopuun raha-asioista (ja koen molemmat syyt ongelmiksi, joiden ratkaiseminen tulisi olla korkea prioriteetti).

maanantai 12. marraskuuta 2018

Miten velattomuus muuttaisi elämäsi?

Mitä jos sinulla ei olisi yhtään velkaa?
Sinulla ei olisi asuntolainaa, autolainaa, osamaksuja, luottokorttivelkoja. Sinun korkomenosi ovat 0€/kk ja koska sinulla ei olisi lyhennyksiä, kaikki tulosi olisivat täysin sinun.

Mitä se tekisi budjetillesi?

Jatkaisitko samassa työpaikassa ja samalla uralla? Suuri osa velattomuuden saavuttaneista ihmisistä vaihtaa uraa ja saavuttaa seuraavina vuosina korkeimmat ansiotulonsa ikinä. Heillä on taloudellinen vapaus vaihtaa uraa. Heidän ei tarvitse pelätä tulevaisuutta, koska he eivät ole velkaa kenellekään ja voivat työskennellä pelkästään itselleen.

Jos sinulla ei olisi lyhennyksiä, pystyisitkö rakentamaan todellista varallisuutta? Miten nopeasti luulisit olevasi miljonääri, jos lainojen lyhentelyn ja korkojen sijaan voisit sijoittaa kaiken? Keskimääräisellä asuntolainan korolla ja lyhennyksellä hiukan yli 20 vuodessa.

Jos haluat menestyä rahan kanssa katso mitä suurin osa ihmisistä tekee ja tee vastakohta. Suurin osa ihmisistä käyttää enemmän kuin tienaa. He nostavat niin paljon asuntolainaa kuin mahdollista ja maksavat sen pois niin hitaasti kuin mahdollista. He ostavat auton lainalla, koska heillä ei ole varaa ostaa autoa säästöillä. Tämä ei ole rakettitiedettä, tulot-menot=varallisuuden kasvu.

Pk-seudulla asuva pariskunta maksaa kevyesti 150-200t€ korkoja elinaikanaan ja mediaani kotitalouden nettovarallisuus on 107,000€ (keskiarvo nettovarallisuus Suomessa on n. 215t€). Kenelle sinä haluat tehdä töitä? Itsellesi vai pankille?

Game plan
1. Säästä vähintään 1000€ tilillesi puskurirahaa. Tämän pitäisi löytyä jokaiselta kotitaloudelta aina, mutta suurin osa kotitalouksista Suomessa ei pysty rahoittamaan tililtään esimerkiksi hajonnutta pesukonetta. Jos tarvitset vaiheen 1 tai 2 voin suoraan sanoa, leikkaa kulutuksesi niin paljon että voit toteuttaa ne asap.
2. Laadi lista kaikista lainoistasi ja leikkaa kulutustasi ja tapa kaikki muut lainat, paitsi asuntolaina, niin nopeasti kuin mahdollista. Aloita pienimmästä ja maksa kaikki pois. Jos et saa maksaa aikataulua nopeammin, soita ja neuvottele.
Meidän kotitalouden esimerkki näyttää että käytännössä jokainen kotitalous voi elää kivasti vähemmälläkin. Oli tulotasosi mikä vain, tapa velkasi.
3. Kasaa 2-3 kuukauden menoja vastaava "sateisen päivän" puskuri.
4. Nopeuta asuntolainan lyhennyksen tahtia merkittävästi. Tulotasoista riippumatta, keskimääräinen miljonääriksi päätynyt lyhensi keskimäärin 10 vuodessa asuntolainansa ja 10 vuotta on hyvä sääntö. Jos et pysty tappamaan asuntolainaasi alusta loppuun 10-15 vuodessa tai alle, sinulla ei mielestäni ole varaa asuntoosi. Asunto ei lähtökohtaisesti ole arvoa luovaa säästämistä vaan paikka asua. Jos asunnon maksuun menee todella 25 vuotta parhaasta yrittämisestä huolimatta, estää asunto 25 vuoden ajan tehokkaan varallisuuden kasvatuksen.
(Jos olet erimieltä ja koet että asuntojen hinnat nousevat, ota huomioon että suurin osa meistä ei muuta kalliimmasta halvempaan vaan vaihtaa vähintäänkin saman hintaluokan asuntoon tai mieluummin kalliimpaan. Asunnon hinnan"nousun" hyödyn tappaa suurimmalle osalle se että seuraava asuntosikin on noussut arvossa, usein enemmän kuin myymäsi asunnon. Netto-ostajan näkökulmasta laskevat asuntojen hinnat ovat siunaus! Jos olen ostamassa omakotitaloa (500t€, jonka arvo laskee 20% (100t€) samalla kun oman asuntoni arvo (300t€) laskee 20% (60t€), hyödyn laskusta 40t€. Miksi ihmeessä toivoisin arvonnousua?)

Siinä se. Vaikeintahan tässä on implementointi, samoin kuin laihduttamisessa. Mutta tässä on selvä ja todella yksinkertainen reitti.

Jos haluat taloudellisen vapauden ja itsenäisyyden, sen voi saavuttaa hyvin nopeasti. Se vaatii uhrautumista, kuten jokainen arvokas asia, mutta jos täysi velattomuus ei ole tavoiteltavaa, en tiedä mikä on.

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Kotitaloutemme kuluttaa alle köyhyysrajan! (ja on silti onnellinen)

Koko blogin idea lähti oikeastaan tästä huomiosta ja säästämisen merkityksestä.
Teemme vaimoni kanssa molemmat lyhennettyä työviikkoa (2,5 päivää viikossa) ja hoidamme lapsiamme (2v ja 1v) läpsystä vaihto periaatteella.
Tulomme muodostuvat palkoista, lapsilisistä, kotihoidontuesta* ja satunnaisista eristä, kuten palkkioista.
(*jota maksetaan korvauksena siitä, ettei lapsi ole päivähoidossa (koskee 10kk-3v lapsia, ei kumuloituva lasten pääluvun mukaan, ei päällekkäistä aikaa äitiysloman aikana, kuntakohtainen, ei tulosidonnainen))
”Köyhyysraja” perheellämme (2 aikuista, 2 alle 14 vuotiasta lasta) on 2489€ (käytettävissä olevat rahatulot/kk). Olemme selvästi tämän rajan yläpuolella (noin 4000€/ kk), mutta kulutuksemme on selvästi rajan alapuolella.
Keskiverto kotitalouden rahatulot olivat 2018 38300€. Keskikulutus puolestaan:

Vieressä on oman kotitalouteni kulutus (1054€). Jos kulutukseen lisää asuntolainanlyhennyksen (1331€/ kk) ollaan 2395 eurossa, joka tarkoittaa että kokonaiskulutuksemme on yhä 94€ alle köyhyysrajan.
Nyt rehellisyyden nimiin, luvut ovat lokakuulta, joka oli hiukkasen normaalia pienempi kulujen suhteen, mutta noin 7kk kotitaloutemme menoja seuranneena sanoisin, että lisäämällä menoihin 350€ olemme keskikulutuksessamme (lisäys tulee sattumanvaraisista hankinnoista, elektroniikasta, vakuutuksista, sähkölaskuista, yms.).
Kokonaiskulumme siis nousevet köyhyysrajan yläpuolelle, mutta toisaalta pankin mielestä 800€ lainanlyhennys kuussa olisi ollut parempi, kuin meidän noin 1,66 kertainen tahti.
Eli jos lyhentäisimme asuntolainaamme pankin suosimalla 25 vuoden laina-ajalla, olisi tilanteemme suunnilleen 1400€ juokseviin kuluihin/ kk ja 800€ lainan lyhennykseen = 2200€ eli kulutuksemme olisi noin 300€ alle köyhyysrajan.
(Asumme 2017 valmistuneessa rivitalossa (3h – 65m2), omalla tontilla, Espoossa Leppävaarassa, 1km kauppakeskus Sellosta).
Nettovarallisuutemme on >140,000€. Suomalaisten kotitalouksien mediaani nettovarallisuus on 107,200€* (2016) ja ikäryhmämme (25-34v) kotitalouksien mediaani nettovarallisuus 20,000€. Kuulumme nettovarallisuudella mitattuna 45-54 vuotiaiden kanssa samaan kastiin.
(*Keskiarvo Suomessa oli 206,600€, joka kuvaa sitä että 47% varallisuudessa on varakkaimman 10% omistuksessa.)
Olemmeko köyhiä?
Kulutuksemme on alta köyhyysrajan elävien. Eli voisi kuvitella että elämme jatkuvassa kurjuudessa. Emme elä, olemme todella onnellisia elämäämme (eikä meillä ole koskaan tilannetta, jossa tuolla summalla ei voisi ruokkia loppukuusta lapsia).
En rehellisesti ymmärrä miten ihmiset voivat kusta taloutensa niin perseelleen, että köyhyysraja kulkee missä kulkee. Provosoiduitko? Ota minuun yhteyttä ja tuota minulle kaikki kuitit parilta kuulta. Olen varma että avaamalla tulojesi ja menojesi rakenteen, pystyn osoittamaan missä menet pieleen ja että syyllinen taloushuoliisi löytyy peilistä.
Nettovarallisuudella mitattuna olemme yli mediaanin. Naurettavinta on, että kun menimme naimisiin 3,5 vuotta sitten, omaisuutemme oli noin 20,000€, eli puhtaan säästämisemme ansiosta olemme kerryttäneet varallisuuttamme 35,000€ vuodessa ja ylitimme suomalaisten kotitalouksien mediaanivarallisuuden vain 3 vuoden säästämisen jälkeen. (Ja oman ikäryhmämme mediaani säästyy kasaan joka seitsämäs kuukausi.)

Kotitaloutemme rahatulot ovat hiukan keskiarvoa suuremmat.
Olen kulutuksella mitattuna köyhä. Mutta en ole köyhä, en toki varakaskaan, mutta tämä on vain ajan kysymys. Säästöaste on merkittävin tulevaisuuden varallisuuden ennustaja. Ei tulot, ei koulutus, ei älykkyys, eikä mikään muu vaan puhdas, nöyrä säästäminen. Ja säästäminen on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ainut väylä vaurauteen. Tulot-menot=varallisuuden kasvu.
Olisi mahtavaa kuulla millaisia fiiliksiä kirjoitus herätti. Haastakaa & vittuilkaa. Ja lue blogia jatkossakin, jos olet kiinnostunut varallisuuden kasvattamisesta ja taloudellisen vapauden saavuttamisesta. Kirjoitan sijoittamisesta, säästämisestä ja rahanhallinnasta.

Tilanneraportti lokakuu 2018

Lokakuu oli hyvin normaali kuukausi. Kulut olivat hiukan normaalia pienemmät, koska kuukaudelle ei osunut sähkö- tai vakuutusmaksuja, mutta hyvin lähellä normaalia. Kiitos lämpimien säiden pyöräily töihin onnistui yhä mukavasti ja matkakuluja kuukaudelta ei syntynyt yhtään.
Tulot lokakuussa:
Tulot ovat ainut ryhmä, jota en avaa 100% avoimuudella, sillä kotitalouteeni kuuluu minulle maailman tärkein ihminen, vaimoni, joka ei halua hänen palkkakuittinsa olevan kaikkien nähtävissä. Ja koska luvut on tätä enemmän avattuina on liian helppo laskea auki, ilmoitan luvut nettorahatuloina.
Tuloihin lasketaan kaikki rahatulot, kuten noin 200€ lapsilisiä ja noin 400€ kotihoidontukea, jota aloimme saamaan 6 viikkoa sitten.
Tulot Yht.
=4265,50€*

*Käytetyn tavaran myynti 393,10€, normaalista poikkeava erä. (Myymme minimalismiin kallistuvina kaiken, mitä emme aktiivisesti käytä (esim lasten vaatteet, lelut, yms.). Keskimääräisessä Yhdysvaltalaisessa kodissa on >300,000 tavaraa ja esinettä. Aivan järjetöntä.)
Joukossa myös muita satunaisia eriä, kuten vakuutuksesta saatu korvaus lääkärikuluista 100€.
Kulut
Korot 68,50€
Vaatteet 100,90€
Elintarvikkeet ja päivittäistavarat 424,20€
Yhtiövastikkeet 323,10€ (hoitovastike & vesi)
Puhelinliittymät 27,30€
Lääke- ja lääkärikulut 119€
=1063,10€
Yli/ -alijäämä 3202,40€
Investointiaste 75,1%
Nettovarallisuus laskelma:

Siirsimme hiukan peer-to-peer lainoista käteiseksi ja siirsimme salkkuun 3000€. Maksoimme lainamme pääomaa 1331€ eli käytimme lainojen maksuun 1400€ lokakuussa (1331e lyhennys ja 69e korko).

Seuraamme blogissa nettovarallisuuden kehitystä 01.10.2018 alkaen. 01.10.2018 varallisuuden indeksiluku on 100. Varallisuus kasvoi kuukauden aikana 2,15% ja varallisuusindeksi nousi 102,15 pisteeseen.

Säästöaste on kaiken avain!

USAssa asuu 11 miljoonaa miljönääriä. 11 miljoonaa!
Suurin osa miljönääreistä on +55 vuotiaita. Ja merkittävällä osalla miljönääreistä ei ole ollut top 1% kuuluvat tulot. Itse asiassa merkittävällä osalla miljonääreistä ei ole ollut edes top 10% kuuluvat tulot.
Suurinta osaa miljönäärejä yhdistää suhteellisen korkea säästöaste. Säästöaste on yksinkertaisimmillaan tulot-menot=säästöt.
Jos kuulut suurimpaan osaa väestöä, ainut tapasi koota merkittäviä säästöjä ja saavuttaa taloudellinen vapaus on säästää. Kaikki jauhanta sijoittamisesta ja korkoa korolle ilmiöistä ovat viime kädessä ilmaa, ellei sinulla ole säästöjä pohjalla ja ellet pysty systemaattisesti kasvattamaan säästöjäsi tulovirrastasi pitkäjänteisesti.
Tässä pieni esimerkki:
Kotitalous, joka esimerkiksi pystyy säästämään 30 vuoden ajan 640€/kk tulee hyvinkin helposti saavutettavalla 6-7% tuotolla säästämään 650-780t€ eläkeikään. Kun tuohon vielä lisätään 5 vuotta luku samalla säästöasteella nousee 910t€-1,15 miljoonaan euroon ja helposti 50t€ vuosittaiseen passiiviseen tuloon.


Mutta entä jos olen 40 vuotias! ja korkoa korolle vaikutus ei ole niin suuri. Simppeliä, aloita silti. Sama jos olet 50 vuotias. Jos olet pienituloinen, sitä tärkeämpää säästäminen on. Suunnitelmasi ei voi olla yksinkertaisesti 100% silmitön luotto siihen, että yhteiskunta maksaa kaikki kulusi kunnes olet 82 vuotias ja olla riippakivi lapsillesi ja lapsenlapsillesi.
Toistan tämän jokaisessa tekstissä, mutta säästöaste on merkittävän varallisuuden ennustaja.
Jotta säästöaste pysyy korkeana:
  • Pidä juoksevat kulut pieninä, älä osta kalleinta autoa ja asuntoa, minkä voit rahoittaa. Pienet juoksevat kulut mahdollistavat nopeamman velkojen maksun ja mahdollistavat joka vuosi korkeamman säästöasteen. (Keskimääräinen suomalainen pariskunta maksaa helposti elämänsä aikana >150,000€ korkoja, kun vastineeksi mediaani kotitalouksien nettovarallisuus on 107,000€! Kenelle sinä haluat olla töissä?)
  • Rajoita turhaa kulutusta. Kyseenalaista ostopäätöksesi, äläkä osta paskaa, joka ei tee sinua onnelliseksi. Taloudellinen riippumattomuus ja tieto siitä että voit jäädä eläkkeelle etuajassa ja nauttia elämästä tekee sinut onnellisemmaksi.
  • Kyseenalaista auton hankinta. Auto on valtava kuluerä, joka syö tuloistasi merkittävän osan, suuremman kuin moni ymmärtää. Itse asiassa elinikä autoilua olisi julkisiin ja pyöräänvaihdettuna helposti 500-750t€ säästöjä sijoituksissa.
Jos halut vaurastua varmasti, päästä eläkkeelle ja elää taloudellisesti huoletonta elämää, säästäminen on ainoa keino yli 90 prosentille väestöstä. Mitä pienemmät tulosi ovat, sitä enemmän tämä on totta.

Haluatko kuulua vauraimpaan 1% väestöä?

Se on helppoa, tarvitset vain 1,4 miljoonaa euroa nettovarallisuutta. Jos sinulle riittää top 10% kuuluminen, 600,000€ nettovarallisuus r...